AI Lead Visa Linkiö, milloin tekoäly tulee työmaille?
Organisaatiopsykologi Karoliina Mellasen mukaan merkityksellisimmät hetket ja hankkeet tuovat työhön uutta virtaa ja voivat toimia myös suuntaviittoina tulevalle urakehitykselle.
Yleensä ihminen pyrkii sekä työssä ja ylipäätään elämässä täyttämään toiminnallaan tiettyjä perustarpeita. Terveystalossa organisaatiopsykologina työskentelevän Karoliina Mellasen mukaan ihmisen hyvinvointiin ja motivaatioon vaikuttaa tunnetusti kolme perustarvetta.
”Yksi perustarpeista on pätevyyden kokemus – se, että koen olevani hyvä siinä mitä teen ja osaamistani arvostetaan. Toinen on autonomia: saan olla mukana vaikuttamassa elämääni koskeviin ja niitä sääteleviin asioihin. Kolmantena tulee yhteisöllisyys eli se, että kuulun johonkin isompaan porukkaan ja minut hyväksytään sellaisena kuin olen. Filosofi Frank Martela on nostanut näiden rinnalle vielä hyvän tekemisen”, Mellanen kertoo.
Kun kaikki perustarpeet täyttyvät, ihminen voi todennäköisesti hyvin.
”Nykyisin korostuu työelämän merkityksellisyys – se, että saan tehdä jotain, joka vaikuttaa johonkin minua tai yrityksen kvartaalitavoitteita suurempaan kokonaisuuteen ja muuttaa maailmaa paremmaksi”, lisää Mellanen, joka on tutkinut millenniaalien näkemyksiä ja kirjoittanut puolisonsa kanssa aiheesta kirjan Hyvät, pahat ja millenniaalit – miten meitä tulisi johtaa.
YIT:n projekteilla työskentely voi tarjota tekijöilleen muistoja, isoja tunteita sekä onnistumisen kokemuksia. Projekteista voi löytyä myös yleisten motivaatiota lisäävien tekijöiden kanssa yksiin käyviä piirteitä, esimerkiksi vastuurooli isossa ja näyttävässä, kaupungin tai koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävässä hankkeessa – vaikkapa moottoritien tai pääkirjaston rakentamisessa – kykenee parhaimmillaan täyttämään kaikki motivaatiotekijät merkityksellisyyttä myöten. Silloin voi kokea muuttavansa maailmaa hieman parempaan suuntaan.
”Erittäin palkitsevia voivat olla myös uraauurtavat suunnittelu- ja kehityshankkeet, joissa on mukana paljon eri osatekijöitä ja toimijoita täysin eri aloilta. Kun osana tällaista ryhmää pääsee tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen, se on varmasti todella palkitsevaa ja tuo tullessaan uusia ajatuksia sekä oppeja, jotka voi napata mukaan tuleviinkin hankkeisiin. Tulee into kokea lisää samanlaista.”
Myös koko työuran mittaiset hankkeet, kuten esihenkilön roolissa kehittyminen, kykenevät tarjoamaan upeita kokemuksia ja jatkuvaa lisäoppia. Mellasen mukaan tämä toteutuu etenkin heillä, jotka todella haluavat olla esihenkilöitä. Johtaminen edellyttää aikaa ja kiinnostusta.
”Asiantuntijoiden esihenkilön on tärkeää sisäistää, että alaiset ovat monessa asiassa sinua taitavampia. Heidän johtamiseensa tarvitaan luotsaavaa, koordinoivaa ja valmentavaa esimiestyötä, jossa huolehditaan työntekijöistä yksilöinä ja pidetään heitä arvossa. Pelkkä titteli ei nykyään saa ketään seuraamaan. Kiinnostus ja kuuntelu ovat ihan ykköstaitoja työelämässä.”
Uratarina: Esihenkilörooli – koko työuran mittainen kehityshanke