Vanhat asuintalot mukaan ilmastotalkoisiin

Arkisten asumisvalintojen yhteydestä ilmastonmuutokseen kirjoitetaan nykyisin kiitettävän paljon. Merkittävän osan Suomen ilmastopäästöistä tuottaa asuntojen lämmittämiseen tarvittava energia, ja Kauppalehdessä (21.10.) Mikko Lietsalmi suostuttelikin kerrostalojen asukkaita tekemään lämmitykseen liittyviä ilmastotekoja. Listaa täydensi Kalle Pykälä (Kauppalehti 31.10.), joka haastoi kuluttajia vaihtamaan käyttämänsä sähkön vähäpäästöisemmäksi.

Ilmastotekoja on syytä miettiä myös remonttien yhteydessä. Korjausrakentajana pohdin usein, voimmeko me tehdä enemmän ympäristön hyväksi. Tavallaan korjausrakentamisen voi jo itsessään sanoa olevan ekoteko, jos se pidentää rakennuksen elinkaarta. Myös jätteiden kierrätys on korjaushankkeissa parantunut. Pitkävaikutteiset muutostyöt jäävät kuitenkin monesti yhä tekemättä.

Uusiin asuinkerrostaloihin on määräysten mukaan asennettava lämmöntalteenottojärjestelmä, ja yhä useammin niissä käytetään myös maalämpöä. Vanhojen asuintalojen korjaushankkeissa sen sijaan otetaan yleensä vasta pieniä askeleita energiansäästön suuntaan, vaikka muutostöissä tarvittavat tekniset ratkaisut ja osaaminen ovat olleet olemassa jo vuosia.

Nykyisin Suomessa tehdään paljon talotekniikan peruskorjauksia kerrostaloihin, joissa on alkuperäisenä koneellinen poistoilmavaihto. Näissä kohteissa olisi usein helppo ottaa samalla käyttöön lämmön talteenotto. Poistoilman mukana hukattavan lämmön talteenotto ja hyödyntäminen lämmittämiseen vähentäisivät kaukolämmön ostotarvetta jopa 50–70 %. Vaikutukset ovat vielä suuremmat, jos rinnalle otetaan maalämpö.

Usein lämmitysjärjestelmä jätetään kuitenkin ennalleen. Päätös perustuu laskelmaan investoinnin takaisinmaksuajasta. Päästöjen vähenemistä ei laskelmassa hinnoitella.

Miten remontin tarpeessa olevat vanhat asuinkerrostalot sitten saadaan mukaan ilmastotalkoisiin? Yksi tapa muutoksen aikaansaamiseksi on tehdä se määräysten kautta, mutta pakottaminen lisää taloyhtiöiden taloudellista kuormaa entisestään. Valistukseen luottaminen taas on ympäristön kannalta liian hidas tie.

Pitäisikö kiinteistön omistaja palkita ilmastoteoistaan taloudellisesti? Sopiva kannustin voisi olla esimerkiksi kotitalousvähennyksen kaltainen tuki ympäristöinvestoinneille. Onhan meillä ollut korjausavustuksiakin kannustamassa omistajia korjaushankkeisiin työllisyyden vuoksi. Eikö myös ympäristöteko ole kannustimensa ansainnut?

Sampo Kautto
YIT Talon Tekniikka

Lue lisää taloyhtiöiden korjausrakentamisesta