Vapaammin, vastuullisemmin, välittävämmin – miten korona on muuttanut tietotyötä ja sen johtamista?

Koronapandemia on tehnyt kotikonttorin tutuksi kaikille, joiden työskentely ei ole riippuvaista tietystä sijainnista. Askeettisen alun jälkeen etätyö onkin alkanut maistua monelle yhä paremmin.

”Monessa yrityksessä on huomattu, että työtyytyväisyys ja tuottavuus ovat koronan aikana jopa parantuneet ja sairauspoissaolot taas keskimäärin vähentyneet. Osa esihenkilöistä saattoi ehkä aiemmin ajatella, että fyysisellä läsnäololla on suora yhteys työn edistymiseen. Nyt he ovat joutuneet toteamaan, että ei sillä niin suurta merkitystä ollutkaan”, pohtii Ilkka Tomperi, joka johtaa YIT:n uutta Kiinteistökehitys-segmenttiä.

Etätyössä työntekijä voi yleensä hallita omaa työpäiväänsä itsenäisemmin. Jopa mikromanageeraamiseen mieltyneiden esimiesten on ollut pakko antaa alaisilleen enemmän toimintavapauksia, jolloin työntekijät ovat saaneet tilaa kasvaa ja ottaa vastuuta.

Vanhaan ei ole paluuta

Tomperi muistuttaa, että sitä todellisuutta, jossa kaikki työntekijät saapuvat aamulla yhdeksäksi toimistolle, ei enää ole. Olemme siirtyneet hybridityöhön, jossa työt tehdään siellä, missä niiden tekeminen sujuu parhaiten. Joissakin tehtävissä ja tilanteissa tuo paikka löytyy toimistolta, kun taas tietyt työt voi olla parempi hoitaa kotona, co-working-tiloissa tai vaikka kirjastossa.

Hybridityössä korostuu valinnanvapaus – yhä useammin työntekijä pääsee valitsemaan työympäristönsä itse. Sillä on suuri vaikutus yrityskulttuuriin ja johtamiseen.

”Oikeastaan hybridityökin on vain välivaihe matkalla työn täydelliseen vapautumiseen. Murros vauhdittaa työn fragmentoitumista, ja työsuhteistakin voi tulla joustavampia. Yhä isompi osa tietotyöläisistä työskentelee jatkossa varmasti myös konsulttityyppisesti. Vapausasteita tulee nykyistä enemmän, myös maantieteellisesti. Johtamiselle tämä kehitys luo uudenlaisia haasteita”, Tomperi linjaa.

Hyvinvointi korostuu hybridityön johtamisessa

Vuonna 2021 YIT koosti yhdessä The NextGen Project -osaajaverkoston ja Microsoftin kanssa Hybridityön johtaminen: Viisi oppia johdolle -raportin, jota täydennettiin yritysmaailman asiantuntijoiden ja seuraavan sukupolven johtajien näkemyksillä. Raportissa nousevat teemoina esiin hyvinvoinnin merkityksen kasvu, inhimillisyyden ja ennakkoluulottomuuden hyödyntäminen johtamisessa, tiimien oma hybridityön strategia sekä aktiivinen kommunikointi alaisten kanssa. Tomperi korostaa etenkin hyvinvoinnin merkitystä.

”Vastuu ihmisten hyvinvoinnista on asetettava johdonmukaisesti etusijalle organisaation päätöksissä, jotta kaikki työntekijät tuntevat, että heitä arvostetaan ja heistä välitetään. Etätyössä tämä voi olla vaikeampaa toteuttaa, kun ei päästä fyysisesti näkemään, missä kunnossa alainen tai kollega on. Kotitoimistolla tunnollisimmat saattavat puurtaa itsensä helpommin loppuun. Se on haaste johtamiselle – miten huolehdit siitä, että porukka pysyy hyvässä vireessä”, Tomperi toteaa.

Työntekijäkokemus nousuun toimistoissa

Hyvinvointia ei kuitenkaan paranneta siten, että työntekijät komennetaan takaisin toimistolle.

”Hybridityössä toimiston kuuluu olla sosiaalinen magneetti. Sillä pitää olla vetovoimaa, jotta siellä todella halutaan viettää aikaa. Yritysjohdon onkin nyt hyvä miettiä, mitä uudistuksia toimitila-asioihin, palveluihin ja teknologiaan täytyy tehdä, jotta tilat, toimintamallit ja järjestelmät palvelevat paremmin hybridityötä tekevien ihmisten tarpeita”, Tomperi sanoo.

Parin koronavuoden aikana moni on jo ehtinyt varustaa kotitoimistoa mieleisekseen. On panostettu parempiin yhteyksiin, pöytään ja tuoliin, ja näytötkin ovat kunnossa.

”Korona on nostanut työntekijäkokemuksen rimaa toimitilojen osalta: tekniikka tai työkalut eivät saa tökkiä, työrauhaa täytyy löytyä aina tarvittaessa ja lounaan pitää olla parempi kokemus kuin kotitoimistolla. Jos vastassa on kankea koppitoimisto tai aneeminen avotila, jossa palvelut loistavat vain poissaolollaan, se on monille kotikonttoria karumpi paikka. Tavoitteeksi voisi asettaa, että toimitiloissa on oltava kaikin puolin paremmat puitteet kuin kotona. Kun työntekijälle tulee hyvä fiilis siitä, että hän pääsee käymään toimistolla, silloin toimisto on vetovoimatekijä.”

Vetovoimaisilla toimitiloilla on usein iso merkitys myös yrityksen brändille, sekä omien työntekijöiden että asiakkaiden suuntaan.

Vetovoimaisen toimitilan ykkösvaltti: kohtaamiset

Toimitilojen pitää siis pystyä tarjoamaan jotain ekstraa etätöihin verrattuna. Niillä onkin puolellaan vahva valttikortti: fyysiset kohtaamiset.

”Spontaani ja rönsyilevä live-keskustelu on toisinaan hyvinkin tervetullutta ja tärkeää. Viimeistään syksyllä 2021 moni huomasi, että harvalukuiset fyysiset tapaamiset olivat lähes aina iloisia tapahtumia ja nostattivat yhteishenkeä”, Tomperi arvioi.

Hän huomauttaakin, että vaikka jatkuva etätyö ei näytä keskimäärin nakertaneen yritysten työtyytyväisyyttä tai tuottavuutta, olemme nyt todistaneet vasta etätyön lyhyen ajan vaikutuksia.

”Kuinka paljon korona-aikana omaksutut tavat ovat vaikuttaneet esimerkiksi työntekijöiden perehdyttämiseen, yrityskulttuurin rakentamiseen, uralla kehittymiseen, uuden oppimiseen, innovointiin, asiakassuhteisiin tai tiimien väliseen yhteistyöhön? Ne ovat asioita, joiden seuraukset eivät heijastu yrityksen toimintaan kvartaalin tai vuodenkaan kuluessa vaan vasta muutamien vuosien viipeellä.”

Tomperin mielestä yritysjohdon kannattaa seurata tarkasti, millaisia hiljaisia signaaleja ja riskejä näihin asioihin kätkeytyy. Organisaatiot tarvitsevat malleja, jotka vievät yrityskulttuuria ja tavoitteita eteenpäin myös etä- ja hybridityössä.

”Kokemusten ja oppien jakaminen yli tiimi- ja organisaatiorajojen on tärkeää, sillä se auttaa sopeutumaan työelämän muutokseen. Siksi YIT:kin haluaa pitää tätä teemaa esillä.”

Lue lisää tulevaisuuden työstä

Visioidaan yhdessä tulevaisuuden toimitilojasi

Vuokrattavat toimistotilat