YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Takaisin
Varikkotie – infrarakentamisen laaja osaaminen Raide-Jokerissa
Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävä pikaraitiolinja Raide-Jokeri etenee aikataulussa. Pikaraitiolinjan lohkoa Viikin ja Itäkeskuksen välillä on rakennettu 6 kuukautta, jonka aikana suurimmat ponnistelut on tehty Varikkotien alueella. Se on Raide-Jokerin itäisen osuuden merkittävin rakennuskohde, jossa käytetään kaikkea infrarakentamisen osaamista stabilointitöistä aina taimenpuron kunnostamiseen asti.
Lokakuusta 2018 asti hankkeessa mukana ollut YIT:n aluevastaava Jussi Silvo huolehtii Raide-Jokerin tuotantolohkon viisi itäisestä puoliskosta – eli hankkeen itäisimmästä osasta.
”Koko hanke jakautuu viiteen lohkoon ja varikkoon, ja itäisin tuotantolohko kattaa alueen Lahdenväylän sillalta Itäkeskukseen asti. Noin viiden kilometrin mittainen osuus on jaettu puoliksi toisen mestarin kanssa – ja minun työmaani sijaitsee aivan Itäkeskuksen naapurissa”, Silvo kertaa.
Vaikka kokonaisurakka on suuri, näkee Jussi sen koostuvan erilaisista kaduista. Varikkotie on osuuksista vaativin, ja se on ohjannut kokonaisaikataulun laatimista.
”Viilarintiellä urakoidaan neitseellisessä maastossa: kaadetaan puita ja leikataan kalliota. Roihupellon alueella on tavanomaisempaa kadunrakentamista – siellä levennetään katujen poikkileikkausta tonttien keskellä. Varikkotiellä tehdään kaikkea mahdollista, ja kokonaisaikataulu on laadittu sen kriittisyyden perusteella.”
Hankkeessa on mukana myös Rambollin Tapio Karvonen. Hän on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä Jussin kanssa, sillä allianssimallin myötä suunnittelu- ja tuotantotyö ovat kulkeneet koko hankkeen ajan käsi kädessä.
”Yli 30 vuoden aikana on tullut nähtyä monenlaisia hankkeita, mutta Varikkotie on kaikkine erityispiirteineen todella poikkeuksellinen. Yllättäviä käänteitä on ollut paljon, mutta olemme onnistuneet yhdessä ratkaisemaan monet niistä haasteista, joita hankkeessa on tullut vastaan”, Tapio alleviivaa.
Riskit asettavat rajoja työnteolle
Itäkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Varikkotie on kohteena yksi infrarakentamisen monipuolisimmista kohteista. Siinä yhdistyvät metro, raitiolinja, autotie ja kevyen liikenteen väylä. Lisäksi jalkojen alla muhii vetinen savimaa, ylhäällä vaanii 110 kilovoltin voimalinja ja vieressä virtaa Mustapuro.
”Paikkana tämä on vaativa. Kun vähän matkan päässä Viikissä tehdään mittavia kallioleikkauksia, täällä ollaan pehmeän saven seassa metrosillan alla. Suunnittelulta se vaatii huolellisuutta ja asiantuntemusta, sillä riskit ovat suuret näissä olosuhteissa. Jos jotain sattuu, se vaikuttaa metron välityksellä heti kymmeniin tuhansiin työssäkäyviin ihmisiin”, Karvonen tähdentää.
Silvo yhtyy Karvosen näkemykseen työnsuunnittelun merkityksestä. Pienetkin poikkeukset voivat aiheuttaa näkyviä vaikutuksia. Tällöin korostuu työtapojen asiantuntemus.
”Metrolinja on rakennettu vuosikymmeniä sitten puupaalujen varaan, ja kun vieressä kaivetaan, täristetään ja rakennetaan, niin vanhat perustukset voivat käyttäytyä odottamattomasti. Siksi niitä pyritään nyt tukemaan monien erilaisten menetelmien avulla. Tällöin on oleellista ymmärtää, miten suunnittelupöydältä tuodaan asioita käytäntöön.”
Työtapojen tuntemus näyttäytyy erityisesti työvaiheiden kautta. Silvon mukaan isojen ja vaarallisten työvaiheiden suunnittelua ja tekemistä ohjaa määrätietoinen riskienhallinta.
”Eniten ongelmia aiheuttaa Varikkotien ahtaus. Tavanomaisesti työskentelisimme isoilla stabilointi- ja paalutuskoneilla, mutta nyt metroradan viereen tai metrosillan alle ei sellaisilla pääse. Pienillä koneilla ei puolestaan ulotuta tarpeeksi syvälle, joten olosuhteiden pakosta on käytettävä muita keinoja.”
Varikkotien alla piilee maanalainen maailma
Varikkotien yli kulkee kaksi siltaa. 1970-luvulla rakennettu pehmeikkösilta yhdistää metrovarikolta lähtevän koeradan länteen, kun taas varsinainen syöttöraidesilta toimii Itäkeskuksen ja metrovarikon yhdistävänä reittinä. Lähitulevaisuudessa molempien siltojen alta tulee kulkemaan Raide-Jokeri.
”Ohikulkijoiden on sitä vaikea huomata, mutta 50 vuotta sitten rakennetun Varikkotien alla riittää vanhentunutta kunnallistekniikkaa. Ennen kuin voimme alkaa stabiloimaan ja paaluttamaan pohjia raitiolinjalle, on kaikki vanha saatava pois uuden tieltä. Jo se on suuri urakka, vaikka lopputulosta ei kukaan huomaa”, avaa Silvo infrarakentamisen ulottuvuuksia.
Vaativin osuus koko Varikkotien urakassa tulee olemaan pohjavesikaukalo, joka rakennetaan pehmeikkösillalta aina Ratasmyllyntien risteykseen asti. Karvosen mukaan se tiivistää projektin vaativuusasteen: metron rakentamisessa hyödynnetyt vanhat menetelmät vaativat uudisrakentamiselta poikkeuksellisia ratkaisuja.
”Pehmeikkösilta on lähtökohtaisesti erittäin matala. Joudumme silti viemään Raide-Jokerin sen ali, ja samaan aikaan pohjaveden pinta on vain metrin maanpinnan alapuolella. Emme missään tapauksessa saa alentaa sitä, tai muuten metrolinjan perustuksina olevat puupaalut kuivuisivat, lahoaisivat ja menettäisivät kantavuutensa. Siksi rakennamme pohjavesikaukalon.”
Silvo lisää, ettei siltaperustusten päälle voida myöskään laskea uuden raitiolinjan aiheuttamaa ylimääräistä kuormaa. Seuraukset voisivat olla kohtalokkaat.
”Pohjavesikaukalon lisäksi meidän on huomioitava rakentamisessa vanhojen siltarakenteiden kestävyys. Emme voi rasittaa esimerkiksi vanhan syöttöraidesillan perustuksia Raide-Jokerilla, joten betonipaaluanturoiden ja paalukenttien yli on rakennettava maanalainen silta.”
Elinympäristö sanelee rakentamisen ajan ja paikan
Mittava työmaa vaatii myös ympäristön näkökulmasta monia tukitoimia. Kontulasta alkunsa saava Mustapuro laskee työmaa-alueen halki, ja se toimii kutupaikkana monille kalalajeille, kuten taimenille ja hauille. Siksi veden samentamiseen liittyy tiukkoja säädöksiä, joita tulee noudattaa.
”Mustapuro on suojeltu ja tarkasti säännelty rakennuskohde. Veden samentamisrajoitteet alkoivat 15.9., joten meidän oli suunniteltava työ siten, että ehdimme saada kaiken valmiiksi kyseiseen päivämäärään mennessä. Ennakoivan suunnittelutyön ansiosta olemme säilyttäneet taimenien luonnolliset elinolosuhteet ja huolehtineet projektin etenemisestä suunnitellussa aikataulussa”, Karvonen kertoo.
Silvo pitää kyseistä tapausta tyypillisenä esimerkkinä siitä, miten luontoa ja eläiminen elinolosuhteita voidaan kunnioittaa infrarakentamisessa.
”Voidaan sanoa, että taimenien vaellusajan alku sekä tulvaherkkyys olivat tärkeimmät Mustapuron korjaussuunnitelmaa ohjanneet tekijät. Ilman niitä olisimme toteuttaneet osuuden ehkä hieman eri tavalla, mutta nyt ympäristö saneli aikataulun työnjohdon ja suunnittelijoiden puolesta.
Luonnon lisäksi hankkeella on vaikutuksia alueen asukkaisiin. Vuoden 2022 syksyyn asti suljettuna oleva Varikkotie saattaa näyttäytyä monille vain vuosia kestävänä urakkana, mutta Silvo näkee asian toisin.
”Näin suurta työmaata tehdessä on tärkeää pitää mielessä kaikki ne hyvät puolet, mitä hankkeesta seuraa. Vaikka valtaosa työstämme näkyy vasta vuosien päästä, voimme tehdä sen ymmärrettäväksi jo nyt. Kerromme avoimesti eri työvaiheista, otamme asukkaat huomioon ja opastamme tiellä liikkujia – eli teemme töitä kaupunkilaisten parhaaksi.”
Varikkotien kokonaisuus:
Aloitettu 6/2019 – valmistuu 9/2022
Varikkotiellä työskentelee 50 työntekijää
Alueella käytetään noin 25 työkonetta Kaivinkoneita, pyöräkuormaajia, stabilointikoneita, lyöntipaalutuskoneita, porapaalutuskoneita, kuorma-autoja, nostureita.
