Vetovoimahanke lääkkeeksi lähiöiden korjausmasennukseen?

Rakennusten korjausvelka kasvaa Suomessa holtitonta vauhtia. Se on jo yhteensä 30 - 50 miljardia euroa, jopa 10 % koko rakennuskannan arvosta. Rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa 3,4 - 5,7 miljardia euroa vuodessa (ROTI 2019).

Asuinkiinteistöjen korjausvelka Suomessa on päässyt niin ikään liian pitkälle. Asunto-osakeyhtiöt kohtaavat isoja haasteita peruskorjausten rahoituksen hankinnassa. Kun korjausvelka on suuri, asuntojen markkinahinnat lähiöissä ovat painuneet alas. Korjaushankkeiden rahoitusongelman merkittävin syy on tässä. Kiinteistön vakuuden arvoa määrittäessään rahoittajat tutkivat asuntojen markkinahintoja ja niiden kehitystä. Etelä-Suomen isojen kaupunkien korjaamattomat lähiöt ovat saman masennuksen kourissa, vaikka ovatkin muuttovoittoalueilla.

Huoleni on hieman helpottanut viime aikoina, kun olen saanut osallistua asiantuntijoiden keskusteluihin lääkkeen kehittämiseksi. Ratkaisu on ilmeisesti olemassa, nimeän sen vaikka ”lähiön vetovoimahankkeeksi”.

Rakennukset on saatava korjattua teknisesti, koska kiinteistöt ovat vaarassa muuttua asuinkelvottomiksi. Samaan aikaan on parannettava koko lähiön asumisviihtyvyyttä. Pihat, kulkuväylät, puistot, leikkialueet, jopa paikalliset palvelut kuuluvat viihtyvyystekijöihin, jotka on korjattava. Tavoitteena pitää olla asuinalueen vetovoimaisuuden reipas nosto ja tästä seuraava asuntojen markkinahintojen nousunäkymä. Se tarkoittaa samalla vakuusarvojen nousua, jolloin korjattavan lähiön kiinteistöjen rahoituskelpoisuus palautuu. Tällä tavalla saamme yhtälön toimimaan nykyistä paremmin.

Haastetta päätöksenteossa varmasti riittää. Vetovoiman kasvattaminen vaatii ison hankkeen toteuttamista koko lähiössä. Se on useiden, jopa kymmenien, asunto-osakeyhtiöiden yhteinen asia. Voivatko taloyhtiöt tehdä yhteisiä päätöksiä valtavista hankkeista, kun jo oman talon pihapuiden kaadosta tai mattojentomutuspaikasta päättäminen on vaikeaa kenenkään suuttumatta? Lähiöhankkeessa päättäviä osakkeenomistajia voi olla satoja tai tuhansia.

Yhtiökokouksen on helpompi päättää oman taloyhtiön korjaushankkeesta, sillä perusteet ovat selkeät: korjauksia on tehtävä oman varallisuuden suojelemiseksi. Asuinkelvottomaksi päästyään kiinteistö olisi lähes arvoton.

Mitäs jos pitäisikin päättää koko lähiön vetovoimahankkeesta, jotta pakolliset peruskorjaukset omassa talossa voidaan rahoittaa? Lähiöhanke sisältäisi rakennusten ulkovaipan ja talotekniikan peruskorjaukset, uuden alueellisen infran, piha-alueiden maisemoinnit, leikkipuistot jne. samalla tavalla kuin uutta lähiötä rakennettaessa. Vetovoimahanke saattaa tarvita myös kaavoitusta ja uusia kiinteistöjä naapuriin.

Asukkaiden elämäntilanteet ovat yksilölliset. Ihmisten pitää saada heille räätälöityjä palveluita vetovoimahankkeen kautta. Alakerran lapsiperhe saattaa tarvita lisätilaa, ja oma lähiö olisi hyvä paikka asua jatkossakin, tuttuine päiväkoteineen, kouluineen ja naapureineen. Työmatkakin on kohtuullinen. Yläkerrassa voi asustella isossa perheasunnossa iäkkäitä ihmisiä, joiden lapset ovat lentäneet pesästä. Kotoa ei olla mihinkään lähdössä, asuntolainat on maksettu. Putkiremontti tulkoon, jos on pakko, mutta julkisivut saavat rapistua. ”Kyllä ne meidän eliniän menee”.

Joku taas on vuokrannut huoneistonsa ja saa siitä vuokratuottoa. Laskukone näyttää, mitä korjauksia kannattaa tehdä, sijoitusasunnossa yleensä aika lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna.

Rahoituksen, korjausrakentamisen ja taloyhtiöiden toimijat, lääke on kehitettävä eikä aikaa ole hukattavaksi!

Mielestäni alueellinen kokonaisvaltainen perusparannus on ainoa toimiva lääke korjausvelan hoitoon lähiöissä. Uskon, että vetovoimahankkeilla saamme monissa tapauksissa rahoituksen toimimaan kaikille osapuolille ja lähiöihin kokonaan uuden elämän.

YIT Talon Tekniikka on mukana kehitystyössä, jossa vetovoimahankkeita laitetaan alulle. Kerromme räätälöidyistä palveluista lisää lähiaikoina. Tarkoituksemme on löytää valmiiksi mietittyjä ja toimivia palveluja inhimillisesti paketoituna kaikille osakkeenomistajille eri elämäntilanteissa.

Talon Tekniikka yhdisti voimansa YIT:n kanssa reilut kaksi vuotta sitten. Pienen, aidosti asiaansa sitoutuneen korjausrakentajan liitos ison, luotettavan rakennusliikkeen kanssa oli ohittamaton mahdollisuus. Alamme piti ja pitää kehittyä, asiakkaat ansaitsevat parempaa.

Olemme osa ison konsernin organisaatiota, mikä on tuonut erittäin hyviä tuloksia kaikille osapuolille. Työntekijöillä on hyvä olla ja tehdä töitä heille tärkeän asian parissa. Palvelujemme valikoima ja laatu paranevat koko ajan, samoin asiakastyytyväisyytemme. Tämä on johtanut myös taloudellisen suorituksen paranemiseen. Kannamme jatkossa entistä isommin vastuuta suomalaisten asuntovarallisuuden vaalimiseksi ja teemme edelleen asunto-osakeyhtiöiden talotekniikan peruskorjaukset vahvasti ja luotettavasti.

Tutustu muihin Sampon blogeihin