Silta on insinöörityön taidonnäyte – 10 kysymystä siltojen rakentamisesta
YIT:llä korkeakoulu- ja ammattikouluopiskelijalle löytyy juuri itselle sopiva polku monipuolisiin tehtäviin.
Monen uraansa aloittelevan nuoren huoli on se, oppiiko uudessa työpaikassa töitä tekemällä. Työhakemuksia selatessa välittyy nimittäin usein sellainen kuva, että haussa oleva rooli pitäisi olla jo hallussa, vaikka sopivaa kokemusta ei ole vielä voinut mitenkään kertyä riittävästi. Rakennusalalla tilanne on perinteisesti ollut erilainen ja on sitä nykyäänkin. Tästä yksi esimerkki on YIT, joka toimii omanlaisenaan korkeakouluna – erityisesti isojen hankkeiden kautta – tuleville rakentamisen ammattilaisille.
Noin 850 nuorta tutustuu monipuoliseen rakennusalaan vuosittain YIT:n kesätöissä tai harjoitteluissa. Heistä jopa puolet jatkaa YIT:llä seuraavana kesänä, lukuvuoden aikana tuntitöissä tai vakinaisessa työsuhteessa valmistuessaan.
Viime vuosien aikana yhteensä satakunta nuorta on saanut oppinsa Triplassa, Suomen lähihistorian suurimmassa rakennusprojektissa Helsingin Pasilassa. Kauppakeskuksesta, pysäköintilaitoksesta, joukkoliikenneasemasta, asunnoista, hotellista ja toimistokeskittymästä koostuvan Triplan kokonaispinta-ala on hurjat 50 jalkapallokentällistä. Monipuolisempaa alan työympäristöä saa hakemalla hakea.
Atte Yppärilä, Martin-Fredrik Rikkinen, Rosa Ruokonen ja Maarit Martin ovat tänään rakennusalan nuoria ammattilaisia, mutta vielä jokunen vuosi takaperin he tekivät yhtä aikaa harjoittelua Triplassa. Isolla työmaalla kukin oli hieman eri tehtävissä, mutta hyvä henki ja yhteiset kokemukset yhdistivät harjoittelijoita.
Rosa Ruokonen, Martin-Fredrik Rikkinen ja Atte Yppärilä ovat nykyisiä rakennusalan ammattilaisia, entisiä Triplan harjoittelijoita.
Työnjohtoharjoittelijana vuonna 2016 aloittanut Maarit Martin oli hankintatiimissä, joka on vastuussa muun muassa urakoiden kilpailutuksista. Ensimmäisen kesän jälkeen työt jatkuivat koulun ohella, ja toisena kesänä Martin palasi työnjohtoharjoittelijaksi – tällä kertaa tosin eri puolelle työmaata.
”Hienointa harjoittelussa oli se, että sain täysin oman vastuualueen ja pääsin tekemään päätöksiä, jotka vaikuttivat lopputulokseen. Se ei ollut myöskään pelottavaa, koska aina oli tukiverkosto ympärillä.”
Maarit Martin kertoo, että kuuli harjoittelumahdollisuuksista koulunsa eli Metropolia-ammattikorkeakoulun kautta, kun YIT oli esittäytymässä opiskelijoille. Nykyisin hän on työmaainsinöörinä Koskelan asuntokorttelihankkeessa. Myös Ruokonen tutustui YIT:n harjoitteluun koulussaan Aalto-yliopistossa.
”Rakennustekniikan opintojeni aikana YIT oli paljon esillä yritysilloissa ja -tapahtumissa. Alan suurimpana toimijana Suomessa YIT oli toki myös entuudestaan tuttu.”
"Hienointa harjoittelussa oli se, että sain täysin oman vastuualueen ja pääsin tekemään päätöksiä, jotka vaikuttivat lopputulokseen. Se ei ollut myöskään pelottavaa, koska aina oli tukiverkosto ympärillä."
- Maarit Martin
Ulkomailla muun muassa Dubaissa kasvanut Ruokonen aloitti hankintainsinööriharjoittelun vuonna 2018 Martinin tavoin.
”Opin lukemaan suunnitelmia, ja sopimusneuvotteluita seuraamalla ymmärsin, miten hankintainsinöörit hoitavat urakoitsijoiden kanssa asioita. Palavereissa oppi todella paljon pelkästään kuuntelemalla. Ei tällaisia taitoja koulussa opeteta”, Ruokonen muistelee.
Kuluvan vuoden tammikuussa Ruokonen siirtyi Trigoni-hankkeeseen tekemään diplomityötään.
”Kesäkuussa työsuhteeni muuttui vakinaiseksi, ja heinäkuussa sain opintoni päätökseen. Trigonissa tehtäväni on todella mielenkiintoinen. Työtehtäväni liittyvät suunnittelun johtamiseen sekä yhteensovittamiseen, ja olen myös mukana monissa kehitystehtävissä.”
Haalariharjoittelu on rakennusalalla vakiintunut nimi harjoittelulle, jossa pääsee tutustumaan alan perusteisiin kädet kirjaimellisesti savessa. Haalariharjoittelussa tutustutaan työturvallisuuteen, ammattisanastoon ja työmaan erilaisiin työtehtäviin nimetyn ohjaajan kanssa. Moni jo muihin tehtäviin, esimerkiksi työnjohtoon, siirtynyt muistelee ”haalariharkkaansa” lämmöllä – ja suosittelee sitä jokaiselle alasta kiinnostuneelle.
Yksi suosittelijoista on Atte Yppärilä. YIT:llä olevista mahdollisuuksista Yppärilä sai kuulla alun perin vanhemmiltaan, joilla molemmilla on pitkä ura YIT:llä. Tuotantotaloutta Metropolia-ammattikorkeakoulussa lukeva fuksi aloitti haalariharkkansa kesällä 2017.
”Olin kesällä enimmäkseen timpureiden apupoikana Triplan asemalohkolla. Haalariharkka antoi erinomaisen pohjan siirtyä myöhemmin työnjohdon tehtäviin, kun tiesi, mitä käytännön tekeminen on”, Perkkaan koulu ja nuorisotila -hankkeen työnjohtoharjoittelijaksi siirtynyt Yppärilä sanoo.
Tavallisesti YIT:n polku korkeakouluopiskelijoille alkaa aina haalariharjoittelusta, mutta jos opintoja on jo enemmän takana – kuten Ruokosella oli – opiskelija voi siirtyä suoraan harjoittelun toiseen vaiheeseen. YIT:lle hakee myös ammattikoulutaustaisia opiskelijoita ja opiskelijoita, joilta löytyy jo aiempaa työkokemusta rakennusalalta.
Nykyinen työnjohtaja Martin-Fredrik Rikkinen oli tehnyt rakennusmiehen töitä jo vuodesta 2009, viisi vuotta ennen rakennusmestarilinjan AMK-opintojen alkamista. Rikkinen aloittikin Triplassa suoraan työnjohtoharjoittelijana keväällä 2017.
”Aloitin työnjohdon harjoittelijana, mutta sain nopeasti isoja vastuita, ja harjoittelijan titteli putosikin epävirallisesti jo kesän jälkeen pois. Uskon, että rakennusmiehen opinnot antoivat minulle sellaista etua, jota lukiotaustaisella ei ole. Koulusta saa toki hyvät lähtökohdat alalle, mutta loppu pitää oppia työmaalla itse.”
Triplan jälkeen Rikkinen siirtyi asuntopuolelle työnjohtajan rooliin. Hänen nykyiset kohteensa ovat Konalassa sijaitsevat sijaitsevat As Oy Rosanne ja As Oy Berttina.
Töiden lisäksi YIT:n ex-harjoittelijat muistelevat lämmöllä harjoitteluun kuuluneita kesän startti- ja lopetustilaisuuksia. Maarit Martin nostaa lisäksi esille YIT Opintojen koulutusryhmän, johon hän osallistui. Kyseessä on yhdessä seitsemän ammattikorkeakoulun ja TUNI:n kanssa järjestettävä viiden opintopisteen kokonaisuus, jossa syvennytään rakennusalaan lähijaksojen ja itsenäisen työn kautta. Ohjelmaan valitaan vuosittain noin 30 opiskelijaa, ja uusi vuosikurssi lähtee käyntiin aina keväisin.
”Osallistuin siihen opintojeni loppupuolella. Meitä opiskelijoita oli ympäri Suomen, ja kävimme muun muassa työmaalla, joissa syvennyimme aikataulun hallinnan teemaan. Lisäksi tutustuimme YIT:n pääkonttoriin”, Maarit Martin kertoo.
YIT:n harjoittelijapalautteessa jopa 97 prosenttia vastanneista haluaa tehdä YIT:llä jatkossakin töitä. Se ei ole ihme, sillä YIT on rakennusalan ihannetyönantaja tekniikan opiskelijoille (Universum Opiskelijatutkimus 2020). Kaikki tämänkin jutun haastateltavat jatkoivat YIT:llä ensimmäisen harjoittelunsa jälkeen. Voit lukea lisää erilaisista urapoluista täältä.
Jos kiinnostuit harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksista YIT:llä, käythän tutustumassa opiskelijoiden urasivuihin.