Rakennusten lämmityksen osuus kokonaisenergiankulutuksesta Suomessa on merkittävä, josta johtuen on tärkeää, että rakennusten energiatehokkuutta parannetaan korjausrakentamisen yhteydessä. Ensimmäiset varsinaiset korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset astuivat voimaan 2013. Energiatehokkuusmääräyksiä sovelletaan esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan korjauksessa, käyttövesiputkiston uusimisessa ja ilmanvaihtojärjestelmän muuttamisessa.
Energiatehokkuuden lisäämiseen on erilaisia keinoja, joiden avulla voi pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi. Esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopuminen rakennuksen lämmityksessä ja sähköntuotannossa on arvioitu leikkaavan vuoteen 2050 40 prosenttia rakennusten päästöistä vuoteen 2020 verrattuna.
Korjausrakentamisen suunnittelussa tulee miettiä, miten energiatehokkuutta voi parantaa. Ikkunoiden ja ulkoseinien lämpöeristeiden vaihto ja vesiputkien uusiminen ovat kaikki esimerkkejä tavoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Rakennuksen energiatehokkuus näkyy myös ennen kaikkea pienempinä kuluina, kun energian käytön ja ilmanvaihdon tehostuessa sähkön kulutus pienenee.
Asiakkaan ja asukkaan tarpeet ovat korjausrakentamisen projektiemme lähtökohta. Ne otetaan huomioon heti korjausrakentamisen suunnittelussa. Korjausrakentamisen kulmakiviämme ovat avoimuus, sujuva asiakaskokemus ja laadukas lopputulos.
Haluamme, että korjausrakentaminen tähtää sukupolvien yli, tuoden hyvinvointia asukkaille ja ympäristölle. Energiatehokkaat ratkaisut korjausrakentamisessa eivät vain suojele ympäristöä, mutta takaavat myös rakennukselle pidemmän elinkaaren ja nostavat samalla kiinteistön arvoa. Hankkeillemme haetaan ympäristösertifikaatti, johon kuuluu oleellisesti rakennuksen energiatehokkuus. Sertifikaattiin kuuluva ulkopuolinen arviointi varmistaa, että rakennus suunnitellaan, rakennetaan ja toimii tarkoituksenmukaisesti.