Hangaariparkki, Vantaa

Hangaariparkki on yksi YIT:n monista tahtituotannon projekteista, jossa parkkihalli rakentui kehittämämme FLOW-mallin mukaan. Uuden mallin ansiosta parkkitalo valmistui kaksi kuukautta tavoiteltua aiemmin.

Tammikuussa 2021 alkanut Hangaariparkin rakentaminen oli jo hyvässä vauhdissa kesällä 2021. Parkkihallin sisääntuloaulassa tehtiin betonivalua, kun samassa kerroksessa oleva toinen lohko odotti vuoroaan. Toisaalla parkkihallissa oli jo siirrytty talotekniikan töihin.

”Vanhan mallin mukaan koko kerros valettaisiin kerralla ylöspäin edeten, jonka jälkeen tehtäisiin pinnat valmiiksi. Nyt töitä tehdään työvaihe kerrallaan, limittäin. Jokainen vaihe on viikon pituinen”, kertoo työmaapäällikkö Anna Hyötylä YIT:ltä.

Tahtituotanto on teollista rakentamista, jonka ideana on jakaa työmaan eri työvaiheet omiin lohkoihinsa. Rakentaminen edistyi lohko kerrallaan. Hangaariparkissa jokainen lohko oli noin 500 neliön kokoinen.

Teollinen rakentaminen muuttaa vähän asiakkaan arkea

Tahtituotanto tuo mukanaan tavan tehdä asioita toisin. Hangaariparkin projektissa asiakas, rakentaja ja yhteistyötahot muodostivat tiiviin ryhmän, joka seuraa aktiivisesti, miten projekti etenee.

Asiakkaalle, YIT:n Asuntorakentamiselle itse rakentaminen näkyi melko vähän, oikeastaan suurina linjoina.

”Meille on tämänkaltaisessa asuinrakentamisen aluekohteessa tärkeää pysäköintilaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen, joita ovat asuinhankkeiden suhteen oikein ajoitettu toteutusaikataulu, tarvittava autopaikkamäärä sekä eri tekniset ratkaisut, kuten nykyisin esimerkiksi sähköautojen latausjärjestelmät. YIT:n Infra on vastannut hyvin pysäköintilaitoksen suunnittelusta ja toteutti hankkeen”, kertoo projektipäällikkö Jari Hovilehto YIT:n Asuntorakentamisesta.

Hovilehto edustaa kahdeksaa eri omistajaa Hangaariparkissa ja valvoo projektin onnistumista.

Hän on tyytyväinen, että hanke toteutettiin tahtituotannolla. Konkreettisin muutos oli lyhempi rakentamisaika. Yhteistyötä työmaan kanssa Hovilehto kehuu hyväksi, ja heidän toiveisiinsa haettiin hyvin ratkaisuja. 

Tahtituotanto vaatii etukäteissuunnittelua työmaalla

FLOW-mallissa painopiste siirtyy valmistelevaan työhön, jotta toteutusaikana olisi helpompaa.

Anna Hyötylä kertoo, että Hangaariparkissa yhteistyökumppaneita ja aliurakoitsijoita osallistettiin tavallista enemmän. Jo projektin alkaessa eri osapuolilta kaivattiin enemmän alkutietoja suunnittelua varten. Esimerkiksi aliurakoitsijat kuvasivat työkokonaisuudet, ja työsuunnittelu olikin avainasemassa. Myös hankinnat oli tehtävä aikaisemmin, jotta kaikki vaiheet olivat mukana aikataulussa.

”Suurin hyöty tahtituotannosta on lyhyempi läpimenoaika. Lisäksi etuna on, että suunnittelimme yhdessä, teimme muutoksia ja pidimme toisemme ajan tasalla, läpinäkyvästi. Laatukin parani, kun teimme yksittäisen työvaiheen valmiiksi ja tarkastimme sen ennen kuin siirryimme seuraavaan. Tämä näkyi asiakkaalle parempana lopputuloksena. Tahtituotanto myös pienentää työturvallisuusriskiä, kun työjärjestys sisältöineen on tarkemmin mietitty. Tahtituotannossa menemme kohti yhteistyötä eri osapuolien kanssa, jossa kaikki kantavat vastuunsa ja sitoutuvat projektiin”, Hyötylä sanoo.

Hyötylälle tahtituotanto teetti saman verran töitä kuin ennenkin. Seurantaa on enemmän, mutta jatkossa sitä pitäisi olla vähemmän, kun historiatietoa saadaan edellisistä projekteista. Hangaariparkissa hän mietti jo etukenossa seuraavan työvaiheen järjestystä.

Vakioitua materiaalituotantoa

Betset Oy:n suunnittelujohtaja Markku Räisänen oli ensimmäistä kertaa mukana tahtituotannon projektissa.

”Meidän rooliimme kuului betonielementtien tuotanto ja tietovirran tuottaminen YIT:lle. Oleellista Hangaariparkissa oli, että meidän tietomme nivoutuivat YIT:n prosesseihin ja tukivat niitä. Siitä FLOW-konseptissa on kyse.”

Betsetille tahtituotanto näkyi elementtien tuotantoaikataulussa.

”Hankkeessa pyrittiin siihen, että prosessi aikaistuu ja materiaalitarve suunnitellaan ja tilataan aikaisemmin. Teimme kehitystyötä koko FLOW-hankkeeseen. Reaaliaikainen tuotannon ja tilauksien seuranta on ollut helppoa myös Betset Linker -sovelluksemme ansiosta, joten läpinäkyvyys on ollut normaalia parempaa”, Räisänen kertoo.

Räisänen kertoo, että Hangaariparkissa keskityttiin myös betonielementtien vakiointiin. He pohtivat, mitä osioita ja kokoonpanoja olisi mahdollista vakioita, jotta tuotanto olisi teollista kohteesta toiseen ja päästäisiin edulliseen lopputulokseen.

Hän kehuu, että kokonaisuudessaan Hangaariparkin kehitystyö meni hyvin.

Räisänen uskoo, että uusi malli vaikuttaa ennakointiin ja ennustettavuuteen sekä jouhevampaan suunnitteluun ja tiedon liikkumiseen. Tulevat ratkaisut ovat varmasti kustannustehokkaita. Hän ei myöskään näe FLOW-mallin käytölle rakennustyyppikohtaisia rajoitteita.

”Seuraava askel onkin mallipohjaisen visualisoinnin hyödyntäminen, jossa on mukana mallipohjaista tietovirtaa. Näin työmaapäällikkö voi poimia mallista esimerkiksi ne elementit, mitkä haluaa tilata toimitettavaksi vaikkapa kolmen päivän päähän.”

”Tämä on oikea suunta, mihin rakentamista pitää viedä. Olemme myös kehittäneet omaa prosessiamme siihen suuntaan, että tuotantoa vakioidaan, data liikkuu ja työmaaprosessit linkittyvät kokonaisuuteen jouhevasti.”

Paluuta vanhaan ei toivota

Uusissa työtavoissa on aina kehitettävää. Töiden järjestyksiä ja sisältöjä kehitetään koko ajan. Jatkossa Hyötylä varmistaa, että häiriötilanteista opitaan ja mahdollisia virheitä ei tehdä uudestaan.

Vaikka YIT:n tarjoama työnteon tapa on uutta työmaalle, niin hän ei vaihtaisi vanhaan.

”Visuaalisuus ja jatkuva seuranta ovat koko ajan silmieni edessä ja tiedän, missä mennään. Historiatiedosta myös oppii.”

Seuraavissa tahtihankkeissa kukin jo tietää oman tonttinsa. Tämä kaikki vaikuttaa myös asenneilmapiiriin. Hyötylä onkin saanut ilokseen huomata, että mallia on sisäistetty myös työmaalla: työntekijät puhuvat, mille lohkolle kukin on menossa hommiin.

Hangaariparkki nousee tahti kerrallaan Vantaalla

FLOW-malli