YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Takaisin
Sujuvuutta ja säästöjä - älykäs rakennus helpottaa sekä käyttäjän että omistajan arkea
YIT:n käyttöön ottama Smart Building -konsepti vie rakennusalaa kohti avoimempaa dataa ja vakioituja toimintatapoja, joiden avulla älyrakennusten hyödyt saadaan tuotua myös kiinteistön omistajien, ylläpidon ja ennen kaikkea käyttäjien ulottuville.
Suurella todennäköisyydellä jokainen meistä on joskus kohdannut työssään kiinteistöteknisiä ongelmia – esimerkiksi kuumuutta, kylmyyttä, kehnoa sisäilmaa tai yhteensopimattomien tietojärjestelmien aiheuttamia esteitä tiedonkulussa. Pandemian jälkeen toimistoilleen paluuta tekevät ammattilaiset saattavatkin haaveilla työtilasta, joka osaa pitää aktiivisesti yllä miellyttäviä, ympäristöystävällisiä sisäolosuhteita, jossa tiedot kulkevat saumattomasti ja joka oppii ennakoimaan käyttäjiensä tarpeita ajantasaisen datan ja palautteen avulla.
Nämä haaveet eivät enää ole silkkaa utopiaa. Käyttäjien tarpeisiin vastaavia älyrakennuksia on kehitelty niin isojen rakennus- ja it-yritysten kuin kiinteistöalaa palvelevien insinööritoimistojenkin suunnittelupöydillä jo pitkään, ja viime vuosina suunnittelu on alkanut myös kantaa hedelmää.
Suomessa yksi tuoreimmista esimerkeistä on Helsingin Vallilaan toukokuussa 2021 avattu uuden ajan työtila Workery+. Se on pilottihanke Smart Building -konseptille, joka otetaan käyttöön YIT:n uusissa toimitilakohteissa.
Datan ja toimintatapojen vakiointi avainasemassa
YIT:n Smart Building -konsepti kohentaa kiinteistöjen mukavuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä sovittamalla kiinteistön teknisten järjestelmien datan yhteiselle alustalle.
”Perinteisessäkin rakentamisessa käytetään ja myös syntyy uutta tietoa, mutta iso haaste on ollut, kuinka suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikainen sirpaleinen data saadaan tuottamaan toden teolla lisäarvoa kiinteistön omistajille ja käyttäjille. Smart Building -konseptin ytimessä on datan vakiointi sekä standardoitu tapa käsitellä ja hyödyntää tuota dataa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa. Konsepti käyttää tiedon vakiointiin globaalia RealEstateCore-standardia”, kertoo YIT:n palvelujen kehityksestä vastaava johtaja Anders Stenbäck.
Vakioinnin ja standardoinnin ytimessä on myös suunnitteluohje, jonka avulla Smart Building -konsepti jalkautuu käytäntöön. Se määrittelee älyrakennuksille tekniset ja toiminnalliset vaatimukset sekä ohjeet koko elinkaarelle, suunnittelusta rakentamisen kautta käyttö- ja ylläpitovaiheeseen asti. Ohjeen avulla kaikki osapuolet voivat toimittaa rakennushankkeeseen kokonaisuuksia konseptin ja standardien mukaisesti. Myös elinkaaripalvelut hyötyvät, kun niiden vaatimukset otetaan huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.
”Smart Building -konseptin ja -suunnitteluohjeen avulla otamme loikan kohti avoimempaa dataa ja tietomalleja, jotka liikkuvat koko arvoketjussa kiinteistön elinkaaren aikana. Älyrakennuksen hyödyt saadaan nyt tuotua vakioidusti myös kiinteistön loppukäyttäjien ja ylläpidon ulottuville. Asioita voi tehdä asiakaskeskeisemmin, ja samalla säästyy aikaa ja rahaa. Ihmisten ei esimerkiksi enää tarvitse käyttää työpäiväänsä siiloutuneen tiedon metsästämiseen”, Stenbäck sanoo.
Lisää vaivattomuutta arkeen
Keskustelu älyrakennusten ja niihin kätkeytyvien mahdollisuuksien ympärillä on ollut vilkasta jo useamman vuoden ajan. Aalto-yliopiston Älykkäiden rakennusten teknologiat ja palvelut –ryhmässä työskentelevät työelämäprofessorit Heikki Ihasalo ja Jaakko Ketomäki kirjoittivatkin jo vuonna 2018 älyrakennusten olevan Gartnerin hype-käyrän huipulla.
He korostavat, että älyrakennus on paljon muutakin kuin talotekniikkaa. Älykkään rakennuksen pitäisi tuoda tullessaan ennen kaikkea arjen helppoutta ja vaivattomuutta. Jotta uudet älykkäät toiminnot saadaan vietyä käytäntöön, rakennushankkeisiin tarvitaan professorien mukaan osaajia, joilla on kokonaiskuva talotekniikasta ja it-järjestelmistä sekä ennen kaikkea ymmärrys käyttäjien tarpeista.
Nuo tarpeet voivat olla yhä moninaisempia, sillä etenkin digitalisaation keskellä kasvaneet nuoret sukupolvet ovat tottuneet saamaan lähes kaiken tarvitsemansa verkosta. Miten vaikkapa älykkäämmät toimistorakennukset voivat vastata käyttäjiensä monenkirjaviin tarpeisiin?
”Esimerkiksi helpottamalla tilojen ja työpisteiden varaamista, tietojen ja kollegojen löytämistä sekä olosuhteiden säätämistä mieleisiksi. Datan ja palveluiden saumaton yhteistyö kykenee myös sekä vähentämään että lyhentämään jonotusaikoja, huoltokatkoja ja muita arjen ikäviä odotustilanteita”, sanoo Anders Stenbäck, joka on ollut viemässä eteenpäin YIT:n Workery+ -toimitilojen kehitystä.
Lisäksi avoin ja vakioitu toimintatapa voi auttaa tuomaan rakennuksessa ja sen läheisyydessä toimivien palveluntarjoajien palvelut – esimerkiksi julkisen liikenteen – kätevämmin käyttäjän ulottuville.
Lähellä kansainvälistä kärkeä
Stenbäckin mukaan Workery+ -toimitiloihin mietitään jatkuvasti uusia arkea helpottavia ratkaisuja. Jokainen Workery+:ssa toimiva asiakas saa käyttöönsä sovelluksen, josta voi varata työpisteitä, kokoustiloja ja ilmoittaa paikallaolosta. Varaustietoa käytetään myös esimerkiksi ilmastoinnin ja ravintolan annosmäärien optimoinnissa.
”Monenlaiset sensorit keräävät tietoa niin Workery+:n energiankulutuksesta ja olosuhteista kuin esimerkiksi ihmisten liikkumisesta, reiteistä toimistotilan sisällä ja kokoushuoneiden käytöstä. Kiinteistöjohtamisen apuna käytetään ohjelmistoa, jonka avulla muun muassa omistaja saa kokonaisnäkymän kiinteistön energiatehokkuuteen, kunnossapitoon ja huoltotoimintaan”, Stenbäck kertoo.
Älykkäät rakennukset ja niihin toteutetut ratkaisut herättävät kiinnostusta sekä meillä että muualla. Stenbäck arvioi Suomessa nähtyjen toteutusten olevan hyvin lähellä kansainvälistä kärkeä.
Vallilan Workery+ edustaa lajissaan Suomen kärkikastia, sillä se on Suomen ensimmäinen platinatason Smart Building -sertifikaatin saanut kiinteistö. Sertifikaatin arviointikriteereinä ovat muun muassa rakennusten käyttö, käyttäjäkokemus ja yhteistyö, rakennusten suorituskyky, rakennusympäristö, integroiva suunnittelu sekä turvallisuus.
Samalla Vallilan Workery+ on osoitus siitä, että älykkään rakennuksen ei aina tarvitse olla uudisrakennus. Ennen kuin siitä tehtiin älykkäisiin kiinteistöratkaisuihin ja -sovelluksiin keskittyvä toimitila, rakennus toimi Telian pääkonttorina. Yksi muutoshankeen tärkeimmistä painopisteistä oli vastuullisuus.
”Mielestäni Workery+ Vallila on innostava esimerkki siitä, miten vanhoissakin rakennuksissa voi käyttää hyväkseen älyä ja teknologiaa”, Anders Stenbäck sanoo.
Samoilla linjoilla on myös Smart Building Certification -yhteisön perustaja Nicholas White.
”Vallilan hankkeessa on keskitytty käyttäjäkokemukseen ja uusien liiketoimintamallien sekä tilanhallinnan kehittämisen älykkään teknologian avulla. Rakennuksen suorituskyvyn, rakennusympäristön ja rakennuksen käytön osalta YIT pääsi huipputasolle. Käyttäjien terveyteen, rakennusten vastuullisuuteen sekä parempaan valvontaan ja hallintaan on tässä kiinnitetty erityistä huomiota”, White arvioi.
