CEEQUAL – vastuullisen infrarakentamisen asialla

Asiakkaiden kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen kytkeytyvät vaatimukset kasvavat kaikilla toimialoilla. Myös sijoittajat katsovat vastuullisuuskysymyksiä yhä tarkemmin. Esimerkiksi rakennusalalla pelkkä lain kirjaimen täyttäminen ei enää riitä sen enempää sijoittajille kuin muillekaan sidosryhmille.

”Alan yritysten pitää pystyä esittämään ja viemään läpi vakuuttavia suunnitelmia sekä tekoja vastuullisuuden jokaisella osa-alueella”, arvioi YIT:n vastuullisuusjohtaja Mia Ranta-aho.

Yksi tapa kasvattaa vastuullisuuden painoarvoa rakennushankkeissa ovat erilaiset puolueettomien kolmansien osapuolten myöntämät sertifikaatit ja luokitusjärjestelmät, jotka lisäävät vastuullisuustoimien läpinäkyvyyttä. Infrarakentamisen puolella yksi tärkeimmistä on CEEQUAL. Se on kansainvälinen kestävän kehityksen luokitusjärjestelmä, jolla pyritään muun muassa lisäämään eri hankkeiden vertailtavuutta.

”CEEQUAL ottaa laajasti huomioon vastuullisuuden eri näkökulmat infrahankkeen joka vaiheessa, strategisista linjauksista ja suunnittelusta aina käytännön tekemiseen ja viestintään asti. Se on ikään kuin ulkoinen leima, joka osoittaa asiakkaalle, että infrahanke on rakennettu tiettyjen vastuullisuusvaatimusten mukaisesti. Vaikka se ei ole vielä täysin vakiinnuttanut asemaansa, pidän sitä erittäin tervetulleena lisänä. Infrarakentamisen hanke tarvitsee vastuullisuustyönsä tueksi osin toisenlaiset kriteerit kuin vaikka toimitilahanke”, Ranta-aho pohtii.

YIT:n vastuullisuusjohtaja Mia Ranta-aho.

Sopii niin metroon kuin siltahankkeisiin

CEEQUAL-kriteeristöä käytetään jo useissa infrahankkeissa, joihin YIT osallistuu. Esimerkiksi Sockenplan-metrohanke Tukholmassa ja Kruunusillat-hanke Helsingissä ovat hakeneet CEEQUAL-sertifiointia.

Tukholmassa YIT on mukana tekemässä Södermalmilta Söderortin kaupunginosan suuntaan kulkevan uuden metrolinjan eteläisintä osuutta, joka yhdistyy Hagsätra-linjaan Sockenplanin kohdalla. Urakkaan sisältyy perustustöitä sekä avokaivanto- ja kalliotunneleiden louhimista. Rakentaminen alkoi elokuussa 2020 ja kestää noin 2,5 vuotta. Projekti on osa mittavaa Tukholman metron laajennusta, jossa Region Stockholm laajentaa metroa 11 uudella asemalla ja noin 22 tunnelikilometrillä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Hankkeessa käytetään CEEQUAL-luokitusjärjestelmää muun muassa varmistamaan, että Region Stockholmin strateginen ympäristö- ja vastuullisuustyö integroituu mahdollisimman saumattomasti hankkeen jokaisen aliurakan käytännön suunnitteluun ja toteutukseen.

YIT Ruotsin ympäristöpäällikkö Johanna Weckströmin mukaan näin isossa projektissa on tärkeää varmistaa, että vastuullisuusasiat ja -tavoitteet ovat luontevasti mukana kaikessa tekemisessä ja mittaamisessa.

”Rakennusvaiheen aikana tehtävät arkiset päätökset ja toimenpiteet vaikuttavat sekä ympäristöön että ihmisten arkeen myös pitkälle tulevaisuuteen”, Weckström toteaa.

Metrohankkeen rakennusvaiheeseen on suunniteltu useita toimenpiteitä, jotka keventävät sen ilmastovaikutusta. Näihin kuuluvat esimerkiksi materiaalivalintojen ja resurssien kulutuksen optimointi sekä tarvittavien kuljetusten määrän vähentäminen. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa karsia uuden metron kaikista yhteenlasketuista suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikaisista hiilidioksidipäästöistä 25 prosenttia.

Havainnekuva – Sockenplan Tukholmassa.

Kruunusillat – vastuullisuutta monella tasolla

Myös Kruunusillat-allianssi on ottanut käyttöön kansainvälisen CEEQUAL-järjestelmän mitatakseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaista vastuullisuutta. Kruunusillat-hankkeessa yhdistetään Laajasalo, Korkeasaari ja Kalasatama Helsingin keskustaan 10 kilometrin mittaisella raitiotieyhteydellä. Mutta miten CEEQUAL näkyy rakennushankkeen arjessa?

”Vastuullisuuslupaukseemme sisältyy esimerkiksi, että työmaamme ja niiden ympäristö ovat turvallisia kaikille, niin työntekijöille kuin asukkaille. Haluamme myös minimoida työmaan aiheuttamat häiriöt kaupunkilaisille. Tämä koskee sekä liikenteellisiä vaikutuksia että ilmanlaatua ja melua työmaan ympäristössä”, sanoo vastuullisuusasiantuntija Minna Tukiainen Kruunusillat-allianssista.

Käytännössä hankkeen vastuullisuus näkyy myös varautumisena tulevaan. Ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin valmistaudutaan esimerkiksi ottamalla huomioon tulvariskit ja käyttämällä viherrakentamisessa muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuvaa kasvillisuutta. Suunnittelussa on etsitty kustannustehokkaita keinoja vähentää veteen, ilmaan ja maaperään aiheutuvia päästöjä, ja kiertotaloutta edistetään esimerkiksi käyttämällä mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja ja kaivumassoja rakentamisessa. Lisäksi toteutusvaiheessa täytyy ottaa huomioon, ettei samalla vaikeuteta tulevia kestäviä maankäyttö- ja liikennehankkeita.

Yksi CEEQUAL-tavoite, joka näkyy joka päivä myös kaupunkilaisille, on riittävä tiedottaminen ja osallisuuden varmistaminen. Kruunusillat-hankkeella pohditaankin jatkuvasti, miten vuorovaikutuksen ja kansalaisosallistumisen tapoja voi vahvistaa.

Havainnekuva – Kruunusillat Helsingissä.

Suksenkärjet kohti yhteisiä vastuullisuustavoitteita

Kruunusilloista tekee myös vastuullisuusmielessä erityisen se, että hanke toteutetaan allianssina. Mia Ranta-aho korostaa, että tällaisessa tilanteessa CEEQUAL-viitekehyksen periaatteet täytyy tuoda tutuksi koko allianssille. Ihmiset on tärkeää sitouttaa sekä yhteisiin tavoitteisiin että ottamaan vastuullinen toimintatapa osaksi omaa jokapäiväistä työtä.

”Kun kaikki katsovat samaan suuntaan ja suksenkärjet osoittavat kohti samoja tavoitteita, yhteisiä toimintamalleja on helpompi kehittää. Koko hanke on aidommin kestävällä pohjalla, kun sen osapuolet eivät keskity osaoptimointiin vaan keskustelevat kokonaisvaltaisesti, miten yhteisestä tekemisestä saadaan vastuullisempaa. Myös työn tilaaja pääsee ja joutuu miettimään omia kriteereitään. Samalla osapuolten tietoisuus vastuullisuusasioista lisääntyy, ja sillä on kumuloituvia vaikutuksia osaamiseen ja ammattitaitoon sekä nyt että tulevaisuudessa”, Ranta-aho linjaa.

Kestävä kehitys YIT:llä

Infra

YIT:llä käytetyt ympäristöjärjestelmät

BREEAM on ympäristöarviointimenetelmä infra- ja talonrakennusprojektien suunnitteluun. Se tunnistaa ja heijastaa tehokkaampien omaisuuserien arvon rakennetun ympäristön elinkaaressa kolmannen osapuolen arvion avulla arvioitavan omaisuuden ympäristön, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyydestä.

CEEQUAL on kansainvälinen näyttöön perustuva kestävyysarviointi-, luokitus- ja palkitsemisjärjestelmä maa- ja vesirakentamiseen, infraan, maisemointiin ja julkisten tilojen töihin.

ISO 14001 on ympäristöstandardi, joka tarjoaa työkaluja ympäristöjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen. Sen tarkoitus on auttaa organisaatiota saavuttamaan ympäristöjärjestelmältä halutut tulokset, jotka tuottavat arvoa ympäristölle sekä organisaatiolle ja sen sidosryhmille.

JOUTSENMERKKI on pohjoismainen ympäristömerkki, joka kertoo puolueettomasti tuotteen ja palvelun ympäristöystävällisyydestä – tuotteen turvallisuutta ja laadukkuutta unohtamatta.

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on laajalti käytetty ympäristöystävällisten rakennusten luokitusjärjestelmä. LEED tarjoaa puitteet terveille, erittäin tehokkaille ja kustannuksia säästäville ympäristöystävällisille rakennuksille.