Takaisin

Digitalisaatiosta etuja rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen

Digitaaliset 3D-suunnitelmat taipuvat tulevaisuudessa tahtituotannon aikatauluiksi, automaattisiksi materiaalitilauksiksi työmaalle ja pohjaksi koko rakennuksen kunnossapidolle. Paras hyöty digitalisaatiosta saadaan, kun jaettua tietoa hyödyntää koko rakentamisen ketju hankekehityksestä aina rakennusten kunnossapitoon, toteavat YIT:n digikehittäjät.

Tietomallipohjainen suunnittelu on YIT:n jo asuntotuotannon arkea, mutta tulevaisuudessa rakennusten tietomallien dataa hyödynnetään paljon nykyistä tehokkaammin. Tiedoista voidaan muodostaa helposti erilaisia kustannuslaskelmia, aikatauluja, energialaskelmia tai simulaatioita. Tietomallia voidaan hyödyntää myös rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaiheessa.

”Pilotoimme parhaillaan uusia digitaalisia tietoympäristöjä, joista meillä on jo hyviä kokemuksia CEE-maistamme”, tietomalliarkkitehti Teemu Kangasmäki kertoo.

Nämä nykyisten digitaalisten projektipankkien seuraajat tekevät suunnitteluvaiheesta vuorovaikutteista. Kun arkkitehdin, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoiden ohjelmistot kytkeytyvät suoraan yhteiseen tietoympäristöön, voidaan suunnittelua ohjata ja suunnitelmat sovittaa yhteen lennosta.

”Tietoympäristön välityksellä kommunikointi ja suunnitelmien kommentointi sujuu ilman sähköpostirumbaa, ja koko suunnitteluhistoria jää järjestelmään kaikkien nähtäväksi”, Kangasmäki kertoo.

YIT digitalisaatio.jpg

Kehitysinsinööri Mikael Österman taas esittelee kirjastoja, jotka sisältävät tiedot rakennusosien materiaalimenekistä ja työmääristä. Rakenteilla olevien kirjastojen avulla rakennustietomallin vakioidut rakennusosat kääntyvät kappalemääriksi, työtunneiksi ja lopulta euroiksi.  Näin tietomalli voi toimia lähtötietona koko tuotannon suunnittelulle, kustannuslaskennasta aina aikataulujen laatimiseen.

”Tulevaisuudessa koko putki voi olla digitaalinen. Tieto siitä, mitä työmaalla milloinkin tarvitaan, siirtyy työmaan aikataulusuunnitelmasta automaattisesti materiaalinhallinnan järjestelmään”, Österman visioi.

Seuraava rajapinta taas toimittaa tilauksen tavarantoimittajan järjestelmään, ja kun tavara on toimitettu ajallaan työmaalle, vastaanottokuittaus hyväksyy samalla tavaran laskutettavaksi. 

Kehityspäällikkö Arto Ylikangas edistää YIT:n tahtituotantoa ja materiaalinhallinnan digitalisointia. Nopeasti yleistyvä tahtituotanto tuo teollisuuden prosessit ja Lean-filosofian rakennustyömaille. Aikataulukriittiseen tahtituotantoon siirtymisen välttämätön edellytys on materiaalivirtojen hallinnan automatisointi digityökaluilla.

”Aikaisemmin parhaat käytännöt jäivät helposti yksittäisten ihmisten tai yksittäisten rakennushankkeiden tietotaidoksi. Digitalisaation myötä paras osaaminen saadaan koko YIT:n käyttöön”, Ylikangas toteaa.

Digityökaluilla ja tahtituotannon menetelmillä halutaan sysätä rakennusalan paikallaan polkenut tuottavuuskehitys vauhtiin. Yhdessä uudet teolliset toimintaprosessit ja digitalisaatio mahdollistavat huiman tuottavuusloikan.

YIT Teollinen rakentaminen.jpg

Rakentamisen laatu ja turvallisuus paranevat

Uudet työtavat näkyvät jo työmaiden arjessa. Tästä digikehittäjillä on omakohtaista työmaakokemusta kohteista, joissa tahtituotanto on käytössä.

”Laatu paranee tahtituotannolla. Laadunvarmistuksesta tulee rutiinia, kun työvaiheet ja aikataulu on tarkkaan suunniteltu”, Österman kertoo kokemuksistaan.

Yhtaikaa tahtituotannon kanssa YIT:n työmailla on yleistynyt laadunhallinnan kenttätyökalu Congrid. Nyt työnjohtajat kirjaavat työmaan laatuhavainnot omalla kännykällään.

”Tieto on heti digitaalisesti arkistoitu meidän ja jälkipolvien käyttöön”, kertoo työpäällikkö Juuso Rapeli.

Nyt työpäällikön vastuulla on 365 asunnon kortteli Helsingin Koskelassa. Työmaalla laatumatriisin määrittelemät katselmukset ja tarkastukset sujuvat nopeasti.

Kun paperi, kynä ja post-it -laput korvataan työmaan arkea helpottavalla ohjelmistolla, voidaan vielä vuosia myöhemmin tarkastaa arkiston kuvista, onko esimerkiksi laatoituksen alla olevat putket kallistettu ja tuettu oikein.

”Se on sitä rakentamisen kovaa laatua, ja meidän pitää pystyä osoittamaan se”, Rapeli kertoo.


Myös rakennuksen luovutusvaihetta edeltävä pikku kolhujen korjaus sujuu entistä jouhevammin. Nyt kännykkäkuvat korjauskohteista sijaintitietoineen lähtevä järjestelmästä automaattisesti sähköpostilla maalarin työlistalle.

Congrid on ollut iso digiloikka tuotannossa, vahvistaa myös Arto Ylikangas, joka työskenteli aiemmin laatupalvelumestarina.

”Se koetaan työtä helpottavaksi työkaluksi, ja vanhemmatkin ammattilaiset ottavat sen mielellään käyttöön. ”

Ylikangas kertoo hänkin, että tahtituotanto ja uudet työkalut parantavat laatua ja turvallisuutta. Vahva näppituntuma on, että tahtityömailla takuuvaiheen korjaustarve on vähentynyt.

”Eräässä asumisen yksikön sisäisessä työturvallisuuskilpailussakin kolme parasta työmaata olivat tahtityömaita”, Ylikangas kertoo.

YIT Juuso Rapeli.jpgYIT:n työpäällikkö Juuso Rapeli.

Tietomallit hyötykäyttöön rakentamisessa

Tuotannon edustajana Juuso Rapeli odottaa jo innolla sitä hetkeä, että suunnittelijoiden tietomallien hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa ja aikataulutuksessa on tuotannon arkea.

Tietomallien avulla myös talotekniikka ja rakennesuunnitelmat pystytään sovittamaan entistä tarkemmin yhteen jo suunnitteluvaiheessa. Näin työmaalla ratkottavat ongelmat vähenevät dramaattisesti.

Jotta tähän päästään, on digikehittäjillä vielä paljon tekemistä. Tietomalliarkkitehti Kangasmäen vastuulla on digitalisaatioputken alkupää. Jotta tietomallinnuksen kaikki hyödyt saadaan käyttöön, pitää eri tahoilta tulevien suunnitelmien noudattaa yhteisiä pelisääntöjä.

”Ohjaan suunnittelijoita tekemään sellaisia tietomalleja, jotka voidaan suoraan yhdistää meidän omiin menetelmiimme”, Kangasmäki kertoo.

Jotta digitalisaation hyödyt saadaan täysimittaisina käyttöön, pitää myös tuotannon olla pitkälle vakioitua. YIT:n teollisen rakentamisen menetelmä keskittyy koko tuotantoketjun tehokkuuteen. Tärkeä osa teollista rakentamista on siirtyminen tahtituotantoon. Myös koko kumppaniverkosto pitää sitouttaa muutokseen.

”Suurin hyöty digitalisaatiosta saadaan, kun koko ketju hankkeen ympärillä hyödyntää sitä”, Juuso Rapeli toteaa.

Parhaillaan käydäänkin tiiviitä keskusteluja tavarantoimittajien ja alihankkijoiden kanssa tietomallien hyödyntämisestä ja tiedonsiirron automatisoinnista.

YIT teollinen logistiikka.jpg

Rapeli kertoo, että hänen 14 vuoden YIT-uransa aikana digitalisaatio on ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Nykyisin esimerkiksi työmaalle perehdytykset hoituvat osin ennakkoon verkossa. Myös digitaalinen, aina ajan tasalla oleva suunnitelmapankki helpottaa työmaan elämää entisiin paperikansioihin verrattuna.

”Digitalisaatio tehostaa työmaalla käytettyä aikaa”, Rapeli pohtii.

Vaikka rakennusalan digitalisaatio on vielä kehitysvaiheessa, jo nykyisillä työkaluilla päästään pitkälle.

”Pitää vain luoda yhteiset toimintatavat, saada kaikki käyttämään niitä ja lähteä yhdessä kehittämään työkaluja eteenpäin”, Rapeli toteaa.

Teemu Kangasmäki ei odota, että digitalisaatio saisi kustannuslaskennan, aikataulujen laatimisen tai hankinnat tapahtumaan nappia painamalla. Selvää kuitenkin on, että vakioidut työtavat ja tietovirtojen automatisointi helpottavat rakentajien elämää.

Ne luovat edellytykset sille, että voimme tehdä entistä helpommin entistä parempia päätöksiä.”

Infra-alan digitalisaatio | YIT.fi

Tietomallit tehostavat rakentamista | YIT.fi

Pieni rakentamisen digitalisaatiosanasto

Rakennuksen tietomalli, Building Information Model, BIM, on rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Tietomalli sisältää rakennuksen 3D-muodon sekä tiedot rakennuksen, sen prosessien ja rakennusosien ominaisuuksista. Tiedoista voidaan muodostaa helposti erilaisia kustannuslaskelmia, aikatauluja, energialaskelmia tai simulaatioita. Tietomallia voidaan hyödyntää myös rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaiheessa.

Tietoympäristö Rakennushankkeen yhteinen tietoympäristö eli CDE (eng. Common Data Environment) on alusta, johon kootaan suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikainen tieto.

IFC Industry Foundation Class, tiedon jakamisen standardi rakennusalalla.

Teollinen rakentaminen
Teollinen rakentaminen tarkoittaa YIT:lle vakioitua toimintatapaa, josta saatua tietoa käytetään lopputuotteen ja toimintatavan jatkuvaan parantamiseen.

Tahtituotanto on tuotannon ohjausjärjestelmä, joka on alun perin lähtöisin valmistavasta teollisuudesta. Tahtituotanto perustuu Lean-ajatteluun, jossa keskeistä on luopua tuottamattomasta toiminnasta ja samalla lyhentää läpimenoaikaa, pienentää kustannuksia sekä parantaa laatua. Tahtituotannossa projekti jaetaan saman kestoisiin työpaketteihin, jotka seuraavat toisiaan keskeytyksettä tahtialueelta toiselle. Tahtituotannon suunnittelussa hyödynnetään rakennuksen suunnittelussa tuotettua dataa ja tietomalleja.

Last Planner on tuotannonsuunnittelun menetelmä, joka keskittyy rakentamisvaiheen lyhyen aikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen.

Congrid Monilla YIT:n työmailla käytettävä ohjelmisto rakennustyömaan hallintaan. Sovelluksen avulla voi jakaa muun muassa laatutarkastukset, työturvallisuusmittaukset ja havainnot pohjakuvineen reaaliajassa kaikille rakennusprosessin osapuolille.

Dalux BIM-ohjelmisto ja tietoympäristö.