YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Rakennusten energiatehokkuus on suuressa roolissa hiilijalanjäljen pienentämisessä – ja uudisrakentamisessa riman on oltava erityisen korkealla. Tällöin kuvaan astuu järkevän lämmitysmuodon valitseminen, ajatuksella tehty eristäminen ja talotekniikan optimointi kaikin keinoin.
Asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta toteaa, että itse rakentamisessa korostuu vaipan tiiviys, eli rakennusta ulkoilmasta erottava lämpöeristetty rakennekerros, kuten ulkoseinä, sekä ikkunoiden energiatehokkaat lämmönläpäisyarvot.
”Nykytekniikoilla seinärakenteet voivat olla ohuemmat ilman että energiatehokkuudesta tarvitsee tinkiä”, hän toteaa.
Kettunen huomauttaa, että ilmanvaihto – käyttöveden lämmityksen ohella – on usein se suurin yksittäinen talon energiaa kuluttava komponentti. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan ilmanvaihtokoneen valinnan ohella parantaa hyödyntämällä maaperään asennettua lämmönsiirtoputkistoa eli maapiiriä.
”Tuloilman esilämmitystä pienestä maapiiristä kannattaa selvittää”, Kettunen vinkkaa.
Tiivis on paras
YIT:n LVIS-päällikkö Aki Pirttijärvi on samoilla linjoilla. Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa hyvinkin monilla keinoilla.
”Vaipan eristäminen on ihan ykkösasia – oli sitten kyse seinistä, katosta, alapohjasta tai ikkunoista – mutta se on Suomessa jo tosi hyvin hoidossa”, Pirttijärvi toteaa ja lisää, että tällä saralla suomalaiset ovat edelläkävijöitä kansainvälisestikin.
”Meillä uudet kerrostalot rakennetaan käytännössä passiivitaloiksi tiiviyden osalta, eli niiden lämmitysenergian kulutus on totuttua pienempi.”
Toinen tärkeä kokonaisuus on ilmanvaihto – sen määrä ja teho sekä lämmön talteenoton tehokkuus.
”Tähän löytyy hyviä ratkaisuja ilmanvaihtokoneiden puolella”, toteaa Pirttijärvi.
Käyttöveden lämmitys tuntuu lompakossa
Kolmas ”kova peliliike” on käyttöveden lämmityksen optimointi. Nykyisellään jopa 40 prosenttia kotitalouden käyttämästä energiasta – etenkin uusissa taloissa, joissa ne ilmeisimmät energiasyöpöt on jo selätetty – saattaa muodostua käyttöveden lämmityksestä. Yksi ratkaisu pulmaan on asentaa ekohanat, jotka optimoivat vedenkäyttöä.
”Hyviä tuloksia on saatu myös asuntojen vedenkulutuksen mittauksella, joka tehdään etäluentana”, tietää Pirttijärvi.
Pirttijärven mukaan ihmisten kulutus usein muuttuu, kun mittaustuloksiin päästään käsiksi. ”Vaikutus kulutukseen voi olla ihan valtava.”
Uusiutuva energia – sääntö, ei poikkeus
Uusiin taloihin Teemu Kettunen suosittelee uusiutuvan energian käyttöä aina, kun se on järkevää. Esimerkiksi maalämpö on ympäristöystävällinen ratkaisu, koska sen avulla lämpiävät asunnot, yhteistilat ja lämmin käyttövesi. Myös kaukolämpö on nykyisin yhä enemmän uusiutuvaa energiaa.
Viime aikoina kovassa nosteessa on ollut aurinkovoima:
”Aurinkopaneelit tuottavat sähköä ja pienentävät talon E-lukua, joten kyllä niitä kannattaa harkita katolle, jos siellä ei ole pahoja varjostuksia”, hän summaa.
Joihinkin taloihin on asennettu aurinkolämpöjärjestelmiäkin, mutta aurinkosähköjärjestelmät ovat yleisempiä.
Aki Pirttijärvi toteaa, että energialuokaltaan A-luokan kerrostaloa on hyvin hankala rakentaa, ellei mukana ole uusiutuvan energian käyttöä.
”Käytännössä joko maalämpö tai aurinkosähkö tarvitaan mukaan, mikäli A-luokka halutaan saavuttaa.”
YIT teki vuoden 2023 alussa päätöksen, jonka mukaan uudet suunnitteille lähtevät kerrostalot rakennetaan A-luokkaan.
Parasta A-luokkaa Sompasaaressa
Energialuokkaan kiinnitetään huomiota myös kuntien ja kaupunkien toimesta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on linjannut, että tietyille tonteille rakennettavat talot on toteutettava A-energialuokkaan. Sompasaaren Asunto Oy Helsingin Nihdin Torni ja Asunto Oy Helsingin Nihdin Kulma ovat esimerkkejä kerrostaloista, joissa on hyvinkin erilaisia ”ekoherkkuja” käytössä.
”Taloissa on aurinkopaneelit katolla ja uutuutena jäteveden lämmön talteenotto. Tämä tarkoittaa, että jo kertaalleen käytetystä vedestä otetaan sen luovuttama lämpö talteen”, Pirttijärvi kertoo.
Lisäksi kohteissa on ajateltu sitäkin, miten kaupunkiasunnot saadaan pysymään viileinä kesähelteillä.
”Aurinkosuojalasit ikkunoissa estävät kovimman kuumenemisen, mikä vaikuttaa heti asumismukavuuteen.”
Dynaamista kuormanhallintaa, kiitos!
Energiatehokkaaseen asumiseen kuuluu usein myös sähköauto. Tiettyä yhteispeliä odotetaan ajoneuvon ja talon väliltä, jotta energiankulutus saadaan optimoitua. Avainasemassa on dynaaminen kuormanhallinta, joka pitää silmällä sähköliittymän kuormitusta ja säätää lataustehon automaattisesti.
”Suomessa sähköautoja ladataan pääasiallisesti kotona, joten tehonhallinta on noussut uutena asiana esiin. Dynaaminen kuormanohjaus auttaa tässä”, vahvistaa Kettunen.
Muutenkin suunta on kovasti kohti älykotia, jossa koneet juttelevat keskenään ja pyörittävät hiiliniukkaa arkea. Näin esimerkiksi pörssisähköä käyttävä talous voi ajoittaa sähkönkulutusta kukkaroystävällisemmäksi.
”Uudet sähkömittarit on varustettu liitynnällä, joka mahdollistaa lähes reaaliaikaisen kulutustiedon kotiautomaatiojärjestelmälle”, tietää Kettunen.
Talotekniikka etävalvonnassa
YIT käyttää Valvomo-palvelua, joka toimii pääkaupunkiseudulla ja palvelee paikallisia uusia taloyhtiöitä. Palvelun tuottaa Caverion.
”Valvomossa on ympäri vuorokauden etävalvonnassa meidän rakentamien kohteiden taloustekniset järjestelmät”, kuvailee Aki Pirttijärvi.
Valvomossa algoritmit metsästävät poikkeamia ja muita ”punaisia lippuja” datasta ja mahdollistavat ennakoivan toiminnan.
”Jos vaikka ilmanvaihtokone alkaa toimia puutteellisesti, se huomataan. Asentaja lähtee paikalle, ennen kuin laite vikaantuu pahemmin.”
Uudistuvat direktiivit kirittävät energiasäästöjä
Energiatehokkuuteen paimentaa myös regulaattorin käsi. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää energiatehokasta ja vähähiilistä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä – ja tiekartalla on tavoitteet myös vuosille 2030 ja 2040.
”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys on tulossa, mutta vielä ei tiedetä, miten se tulee vaikuttamaan uudiskohteisiin”, Teemu Kettunen toteaa.
Rakentamiseen ja asumiseen oman sanansa sanovat myös uusiutuvan energian direktiivi ja energiatehokkuusdirektiivi.
YIT:llä seurataan direktiivien mukanaan tuomia linjauksia erittäin tarkasti, kertoo Aki Pirttijärvi.
”Olemme pystyneet sopeutumaan kiristyvään regulaatioon hyvin. Suomi on rakentamisen saralla perinteisesti yksi niistä maista, joissa tehdään vielä vähän enemmän kuin mitä säädökset vaativat.”
Mitkä asiat vaikuttavat kodin energiatehokkuuteen?
- Valittu lämmitysmuoto: esimerkiksi maalämpö ja aurinkosähkö ovat ympäristöystävällisiä ratkaisuja
- Rakennuksen vaipan tiiviys: eristyksen pitää olla kunnossa seinien, katon, alapohjan, ikkunoiden ja ovien suhteen
- Koneellinen ilmanvaihto korkean hyötysuhteen lämmön talteenotolla
- Käyttöveden lämmityksen optimointi (esim. ekohanat suihkuun) ja asuntokohtainen vedenkulutuksen seuranta hillitsemään jokaisen asukkaan vedenkäyttöä)
