Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Korona on lisännyt ihmisten muuttohaluja. YIT:llä on pohdittu, miten etätyöpisteen pystyttämiseen voidaan varautua jo rakentamisaikana.
Koronaepidemia siirsi monet asiantuntijatehtävissä toimivat ihmiset toimistoista etätöihin. Suomessa yllätyttiin siitä, miten sujuvasti ja nopeasti muutos työskentelykulttuurissa tapahtui ja nyt moni ennustaa muutoksesta pysyvää*.
Kevään, kesän ja syksyn aikana moni etätyöntekijä kuitenkin huomasi, ettei kotoa välttämättä löytynyt ihanteellista tilaa etätyön tekoon. Etäkoulu ja kotiin jääneet tarhaikäiset lapset hankaloittivat tilannetta entisestään.
”Jos etätyönteko on pysyvä ilmiö, tarvitsemme monitoimisempia koteja”, tiivistää haasteen ammattijärjestäjä Ilana Aalto, joka kertoo itse kärsineensä keväällä oman, rauhallisen työtilan puutteesta ja selanneensa aktiivisesti asuntojen myynti-ilmoituksia.
(Voit lukea Ilana Aallon laajemman haastattelun kotihäpeästä sivuiltamme.)
Aalto ei ole ainoa. Korona on saanut myös muut ihmiset harkitsemaan muuttoa pois nykyiseltä asuinalueeltaan ja asunnostaan, selviää YIT:n Prior Konsultoinnilla elokuussa 2020 teettämästä kyselystä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten työntekijöiden odotukset etätyötä, toimistoja, työmatkustamista sekä asuinalueen palveluita kohtaan ovat muuttuneet Covid-19-pandemian aikana. Kysely toteutettiin nettipaneelilla elokuussa 2020 ja siihen vastasi Suomessa 1085, Tšekeissä 1050 ja Venäjällä 1073 vastaajaa*.
Suomalaisvastaajista 26 prosenttia kertoi koronan lisänneen heidän muuttohalujaan.
Halukkuus näkyy myös tilastoissa: esimerkiksi Kiinteistömaailma kertoi marraskuussa tehneensä 15 prosenttia enemmän asuntokauppoja kuin edellisvuonna (lähde). Myös YIT:n asunnot ovat käyneet hyvin kaupaksi (lisätietoja).
Koronavuosi sekoitti myös muuttoliikkeen suuntaa. ”Hämeenlinna kiinnostaa enemmän kuin Helsinki ja ulkosuomalaiset palaavat takaisin” uutisoi Helsingin Sanomat 28.11.2020.
Paikkaa etätyöpisteelle mietittävä jo rakentamisaikana
YIT:n ja Priorin kyselystä selviää myös, että koronan aikana suomalaiset etätyöskentelijät ovat tehneet etätöitä kodeissaan pääasiassa olohuoneissaan, pöydän ääressä (43 %).
Muita suosittuja paikkoja etätyöhön ovat olleet: erillisessä toimistotilassa kotona (26 %), olohuoneessa, sohvalla (23 %), makuuhuoneessa, pöydän ääressä (15 %), makuuhuoneessa, sängyssä (11 %), keittiössä (22 %), terassilla tai parvekkeella (9 %), lastenhuoneessa (3 %) ja varastossa (1 %).
Tulevaisuudessa suomalaisvastaajat pienentäisivät mieluiten joko makuuhuonetta tai vaatehuonetta raivatakseen tilaa työpisteelle. Kolmannes olisi valmis maksamaan lisää saadakseen kodin, jossa olisi erillinen työhuone.
Priorin tekemää tutkimusta on käytetty hyödyksi YIT:llä viime syksynä järjestetyssä kotimuotoiluklinikassa, jossa pohdittiin, miten YIT:n nykyiset asuntopohjat taipuvat etätyöhön ja miten YIT kotien asukkaat voisivat tulevaisuudessa mahdollisimman helposti pystyttää koteihinsa työpisteitä, joiden ergonomia, valaistus, sähköpisteet ja muut toiminnot ovat kunnossa.
”Klinikan tulokset jatkojalostetaan selkeiksi ohjeiksi ja ohjeistuksiksi, joiden avulla projektipäälliköidemme on helppo varmistaa, että asuntopohjissamme on valmiina paikka, johon etätyöpiste on helppo rakentaa”, YIT:n tuotekehityspäällikkö Eeva Seppänen kertoo.
*Lisätietoja aiheesta voi lukea esimerkiksi ”7 oppia työn tulevaisuudesta” -selvityksestä. YIT:n ja Microsoftin yhteistyössä tekemä selvitys, jota varten on haastateltu työelämän tutkijoita sekä yritysjohtajia, julkaistiin syyskuun puolivälissä.
**Suomessa kysely kohdistettiin kaupungeissa asuville työntekijöille, Tšekeissä Prahassa, Brnossa, Plzenessä sekä Kladnossa asuville ja Venäjällä YIT:n toimintakaupungeissa eli Pietarissa, Jekaterinburgissa, Kazanissa sekä Tyumenissa asuville.
