YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Takaisin
Kallion louhinta vaatii erityisosaamista ja paljon taustatyötä
Avolouhintaa, maan alaista louhintaa ja niihin liittyviä räjäytyksiä on tehty Suomessa asutulla alueella paljon. Mutta miten louhintaan valmistaudutaan ja miten se vaikuttaa lähiseudun asukkaisiin?
YIT:n louhintahankkeissa työskentelevillä Markku Okkosella ja Jarkko Hyytiäisellä on mittava kokemus erilaisista louhinnoista, myös todella haastavassa kaupunkiympäristössä.
”Suomessa on tehty eniten louhintaa asutulla alueella. Esimerkiksi pysäköintilaitoksia on tehty maan alle valtavasti. Kun louhimme Finlandia-talon pysäköintilaitosta, sen vaikutuspiirissä oli Finlandia-talo, Kansallismuseo ja lähellä myös Musiikkitalo sekä Eduskuntatalo. Töölönkadun pysäköintilaitos oli asutun alueen alapuolella ja sen päällä sijaitsi myös hotelli”, listaa projektipäällikkö Markku Okkonen.
”Kun louhimme Helsingissä Erottajan pysäköintilaitosta, louhimme samalla rakennuksien sisään useita pysty-yhteyksiä, joista pääsee kulkemaan pysäköintilaitokseen. Tampereella Rantatunneli louhittiin alittamaan Tammerkoski ja projektissa tunnelin sekä sen päällä olevien rakennusten perustusten väli oli pienimmillään 7–10 metriä”, kertoo Jarkko Hyytiäinen, joka työskentelee projektin kehitysvaiheessa projekti-insinöörinä ja tulevassa toteutusvaiheessa rakennus- ja louhintatyöstä vastaavana työmaapäällikkönä.
Valtava määrä siis yhteiskunnan infraa on sijoitettu asutuksen alle kallioon.
Louhinnan ympäristösuunnitelma määrittää työn
Louhinnan ympäristösuunnitelman toteuttaa aina kolmas osapuoli, louhintakonsultti, jolla pitää olla kova osaaminen tärinänhallinnasta. Louhinnan toteuttaja, tässä tapauksessa YIT, esittää lähtötiedot, mitä louhintojen osalta on suunniteltu tehtäväksi. Niiden avulla ympäristösuunnitelman laatija selvittää louhintojen vaikutusalueen.
Louhinnan ympäristösuunnitelmassa määritetyllä alueella olevat kohteet kartoitetaan kiinteistö kerrallaan paikan päällä. Kartoitukset tehdään mahdollisimman lähellä louhinnan aloittamista ja siinä selvitetään kiinteistöjen, rakenteiden ja herkkien laitteiden tärinänkesto ja tarkistetaan ja kuvataan kiinteistön kunto ennen louhintojen aloitusta, jotta mahdolliset louhinnan aikana syntyvät vauriot ovat yksilöitävissä.
”Tärinänkesto ja raja-arvot riippuvat perustamistavasta, ovatko rakennukset maanvaraisia vai kalliovaraisia, mitä pohjamateriaali on ja mistä materiaalista rakennus on tehty. Historiallisissa rakennuksissa tutkitaan myös rakennuksen yleinen kunto. Ulkopuolinen taho arvioi tässäkin kohtaa, miten ympäristö voi häiriintyä suunnitelluista räjäytyksistä”, kertoo Jarkko Hyytiäinen.
Louhintatyö kestää yleensä muutamista kuukausista muutamaan vuoteen ja siinä noudatetaan kaikkia viranomaisten määrittelemiä tarkkoja ohjeita, määräyksiä ja raja-arvoja. Lähimpiin kiinteistöihin sijoitetaan kolmeen suuntaan mittaavia tärinämittareita, joita luetaan etänä. Niiden paikat määritetään yhteistyössä ulkopuolisen tahon kanssa ja niitä siirretään louhintojen edetessä. Räjäytyksen jälkeen tärinäseurantaohjelmasta on välittömästi todettavissa, onko tuloksissa poikkeamia ja sen pohjalta voidaan tarvittaessa muuttaa suunnitelmia ja pienentää tärinää. Tärinämittarit erottavat myös niihin kohdistuneet kolaukset ja muut tärinät louhintatöistä.
”Pystymme arvioimaan etukäteen vaikutukset lähimpiin kiinteistöihin ja ensimmäinen räjäytys tehdään aina varman päälle. Räjäytyksen suunnitellun mukainen ja ympäristön huomioiva toteutuminen todetaan tärinämittaustietojen perusteella ja sen pohjalta voidaan tarvittaessa muuttaa suunnitelmia”, sanoo Markku Okkonen.
Viranomaiset valvovat rakennustöitä ja määrittävät päivittäiset työajat niin, että työ voidaan yhteensovittaa asumisen ja yhteiskunnan toimintojen kanssa. Räjäytyksiä voi olla välillä päivittäin, mutta kaikkina päivinä niitä ei tehdä. Räjäytystyöstä varoittavaa merkkiääntä käytetään vain tunnelin suuaukkoa louhiessa, ei enää tunnelissa. Monessa louhintahankkeessa on käytössä tekstiviestipalvelu, josta voi tilata itselleen etukäteistiedon räjäytyksistä.
Louhintoja tekevät ammattilaiset
Ammattimaisessa rakentamisessa kaikki tapahtuu ennalta laadittujen suunnitelmien mukaan. Selvitystyötä tehdään usein vuosia ja louhinta on esimerkiksi pitkän ketjun huipentuma. Rakennushankkeessa on mukana satoja ammattilaisia ja rakentamista valvoo jatkuvasti ulkopuoliset tahot, joille projektiryhmä raportoi työn etenemisestä sekä havainnoista ja tapahtumista. Jos poikkeamia suunnitelmiin joudutaan tekemään, nekin suunnitellaan tarkkaan ennen toteuttamista.
”Ammattimainen rakentaminen perustuu pitkään kokemukseen. Esimerkiksi louhinnan ja tärinänhallinnan ymmärtäminen on paljon pitkäikäisempää, kuin mukana olevien rakentajien urat. Louhintakohteista on vuosikymmenten aikana kerätty monenlaista kokemusta, johon tietämyksemme ja osaamisemme perustuu”, kuvailee Markku Okkonen.
Myös louhinnan aikainen logistiikka suunnitellaan etukäteen ja siinä vältetään työmaaliikenteen ohjautuminen alueen pienemmille paikallisteille ja kaduille.
