Pasila kasvaa ja kehittyy lähivuosina nopeasti

Ulkopuolisen silmissä Helsingin Pasila on pitkään ollut toimistotaloja, betonia, junaraiteita, Hartwall-areena tai Messukeskus. Samalla Pasila on kuitenkin ollut tuhansien helsinkiläisten koti. Yksi heistä on Hannele Eloranta, joka muutti lapsineen Itä-Pasilaan vuonna 1993. Hän myöntää, että alue vaati tuolloin jonkin verran totuttelua.

”Vallilasta muuttaneelle Itä-Pasila tuntui aluksi massiiviselta ja hiljaiselta. Viikonloppuisin täällä kävellessä ei juuri muihin ihmisiin törmännyt, koska isot toimistorakennukset olivat silloin tyhjiä. Mutta lopulta kävikin niin, että aloin viihtyä Pasilassa tavattoman hyvin. Niin tekee moni muukin, sillä täällä asutaan yleensä pitkään”, kertoo Eloranta, joka on nykyisin myös Pasila-seuran varapuheenjohtaja.

Hän rohkaisee muualta tulevia ihmisiä tutustumaan Pasilaan ja haastamaan vanhentuneet mielikuvansa alueesta.

”Ennen esimerkiksi jotkut Messukeskukseen matkaavat eivät halunneet tai uskaltaneet kulkea Itä-Pasilan läpi. 25 vuodessa Pasilan molemmat puolet ovat kuitenkin muuttuneet paljon. Puut ja pensaat ovat kasvaneet, ja useimmat muualla asuvat hämmästelevät, miten viihtyisää täällä nykyisin on. 2000-luvun aikana täällä on myös tehty paljon julkisivuremontteja. Vihreyden ja remonttien yhteisvaikutus on muuttanut koko alueen ilmettä.”

Helsingin kantakaupunki laajenee pohjoiseen

Lähivuosina Pasila on mullistumassa vielä huomattavasti enemmän ja nopeammin. Vuonna 2010 Länsi-, Keski- ja Itä-Pasilassa sekä Ilmalassa ja Pohjois-Pasilassa oli yhteensä yli 23 000 työpaikkaa ja 10 000 asukasta, mutta vuoteen 2040 mennessä Helsingin kaupunki pyrkii yli kaksinkertaistamaan alueen työpaikkojen määrän ja triplaamaan asukasmäärän.

Kasvun syyt johtuvat osin väestö- ja osin maantieteestä. Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja, mutta sen ydinkeskusta on rakennettu ahtaalle niemelle, jota meri rajaa kolmesta ilmansuunnasta. Siksi kantakaupunki laajenee toiminnallisesti pohjoiseen,esimerkiksi juuri Pasilan suuntaan.

”Kaupunkikehityksen kannalta potentiaalisimpia alueita ovat yleensä ne, joissa jo valmiiksi kohtaavat monenlaiset liikennereitit ja ihmiset. Pasilaan pääsee helposti ja nopeasti monilla julkisilla liikennevälineillä sekä kävellen, pyörällä ja autolla. Se saattaa hyvinkin olla Suomen saavutettavin paikka”, arvioi Helsingin kaupungin projektijohtaja Päivi Ahlroos, joka koordinoi Pasilan aluerakentamishankkeeseen liittyvää yhteistyötä kaupungin ja hankkeen muiden osapuolten välillä.

Pasilan uudistuminen on alkanut Keski-Pasilasta. Pasilan aseman ympärille rakennetaan parhaillaan Tripla-keskusta, ja muutos on jo käynnissä myös Triplan pohjoispuolella Ratapihakortteleissa sekä eteläpuolen tornialueella. Vuonna 2040 niissä asuu kaupungin suunnitelmien mukaan yhteensä 5 000 asukasta.

Ensimmäinen uuden Pasilan maamerkki on YIT:n rakentama Tripla-keskus, joka valmistuu vaiheittain vuosina 2019–2020. Kolmen korttelin kokonaisuudesta löytyy koti noin tuhannelle ihmiselle. Asuntojen lisäksi Triplaan nousee muun muassa toimistoja, hotelli, pysäköintilaitos, Pasilan uusi rautatieasema sekä Pohjoismaiden suurin kauppakeskus, Mall of Tripla. Työpaikkoja Triplaan tulee noin 7 000.

”Syksyllä 2019 avautuva Mall of Tripla sijaitsee erinomaisella paikalla valmiiden liikenne- ja asiakasvirtojen äärellä. Yli 100 000 matkustajaa pysähtyy Pasilan asemalla päivittäin, ja Pisararata nostaisi määrän lähes 200 000:een. Yli puolella miljoonalla ihmisellä matka Triplaan kestää korkeintaan kymmenen minuuttia. Lähes kaikki kauppakeskuksen liiketilat onkin jo vuokrattu, ja Tripla Workeryn toimistotilatkin ovat löytäneet erittäin hyvin vuokralaisia”, kertoo YIT:n kaupallinen kehitysjohtaja Pirjo Aalto.

Tornialue ja Konepaja osa samaa kasvun akselia

YIT on näkyvästi mukana myös aseman eteläpuolisen Pasilan rakentamisessa. YIT:n Trigoni-hanke voitti lokakuussa 2018 Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämän Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun. Aluksi alueelle rakennetaan kaksi tornitaloa sekä niitä yhdistävä jalusta, johon tulee kaupallisia tiloja ja pysäköintipaikkoja. Niiden rakentaminen pääsee käyntiin asemakaavoituksen vahvistuttua, arviolta vuosina 2020–2021.

Ensimmäiseen Trigonin torniin on suunnitteilla hotelli, asuntoja sekä näköalaravintola. Mittaa 51-kerroksisella tornilla on noin 180 metriä, mikä tekee siitä Suomen korkeimman asuinrakennuksen. Matalampi 40-kerroksinen torni ulottuu 140 metriin, ja siihen on tarkoitus tulla toimistoja ja asuntoja. Aloitusalueelle arvioidaan syntyvän yhteensä noin 500 asuntoa, 300 hotellihuonetta ja 1 000 työpaikkaa.

Pasilasta puhuttaessa ei sovi unohtaa myöskään Vallilan puolella sijaitsevaa Konepajan aluetta, joka sekin löytyy Triplan tulevan kaupunkikeskuksen tuntumasta. Helsingin suunnitelmissa Pasila, Vallila ja Kalasatama muodostavat yhtenäisen kasvun akselin, jonne kaupungin keskusta laajenee. YIT on rakentanut asuntoja VR:n Pasilan konepajalta vapautuneissa Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun kortteleissa vuodesta 2011 lähtien. 

”Vuoden 2019 lopussa Konepajalle aletaan rakentaa viimeistä asuintaloa. Asunto Oy Helsingin Teodorin valmistuessa alkuvuonna 2021 alueelta löytyy koti noin 3 000 ihmiselle”, sanoo YIT:n asiakkuuksista ja asumisen palveluista vastaava johtaja Pekka Helin. 

Lisätietoja Triplasta

Lisätietoja Trigonista

Pääkaupunkiseudun tulevaisuus ja ihmisvirrat kulminoituvat Pasilassa

YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaari järjestetään tänä vuonna 12.11.2019 jo seitsemättä kertaa. Tämän vuoden teema on ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?”
Seminaarissa julkaistaan myös Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin tulokset.
Tänä vuonna toista kertaa toteutettavan barometrin tavoite on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää.
Kaupunkien kehittäminen on YIT:n strategian ja liiketoiminnan ytimessä.