Luonto on rakentajan herkkä naapuri

Kruunusiltojen työmaalla on huomioitu muun muassa lintujen pesintäajat. Meriharakka on yksi työmaa-alueen vakiovieraista. Kuva: Jussi Laamanen

Kun TYL Kruunusiltojen laatu- ja ympäristöpäällikkö Jussi Laamanen YIT:ltä astelee aamulla Kruunusiltojen työmaalle Helsingissä, häntä tervehtii paitsi tuttu työporukka myös alueella usein liikuskeleva hanhilauma.

Laamanen ei kuitenkaan ala hätistelemään työmaalla viihtyviä siipiveikkoja muihin maisemiin. Töitä jatketaan niin, ettei valkoposkihanhien aamuinen kävelyretki siitä kohtuuttomasti häiriinny.

”Luonto on meille naapuri, jonka kanssa on elettävä sulassa sovussa. Ja tarvittaessa on väistettävä, jotta tuo sopu myös säilyy”, Laamanen toteaa.

Massiivinen ja vielä vuosia kestävä Kruunusillat-hanke eteneekin monessa kohtaa luonnon rytmissä. Esimerkiksi ruoppaus- ja täyttötyöt ovat tauolla keväästä lokakuuhun saakka. Lintujen pesintätauko rajoittaa sekin töitä kesäkuun lopulle asti.

”Näin varjelemme alueen kala- ja lintukantoja emmekä sotke jo muutenkin ravinnepitoisia vesiä. Pesintärauhan aikana etäisyys luotoihin on oltava vähintään 250 metriä. Meritaimenen nousu Vantaanjokeen ja Malmin lentokentältä vetensä saavaan Longinojaan puolestaan turvataan vedenalaisten töiden kiellolla elokuun puolivälistä syyskuun loppuun”, Laamanen kertoo.

Korkeasaaren asukitkin tulevat huomioiduksi ja eläintarhan henkilökunta siirtää meluherkimpiä eläimiä tarpeen mukaan tarhan hiljaisempiin osiin. Melun ja tärinän välttämiseksi työsillan paalutukset tehdään vibrausmenetelmällä ja ilman perinteistä paalutuskoneen jyskettä.

Yli 30 vuotta rakennusalalla olleen Laamasen mukaan asennemuutos luontoarvojen ja ympäristövastuun osalta onkin todella iso. Nyt työt voidaan pysäyttää vaikkapa linnunpesän takia.

”Useimmiten pulmista selvitään työmaan hetkellisillä uudelleenjärjestelyillä, jotka eivät edes hidasta aikatauluja. Ympärillä oleva luonnon ja eläimistön myötä jokainen työmaa on omalla tavallaan ainutkertainen. Se tuo myös rakentajan työhön ihan uutta sisältöä”, Laamanen tiivistää.

Roskapoliisi kannustaa kierrättämään

Kivenheiton päässä Sompasaaressa rakennetaan Johanna-korttelia, joka parin vuoden päästä tarjoaa noin 240 uutta asuntoa. Kortteliin rakentuu Helsingin energiapihein asuinkerrostalo ja lisäksi se on YIT:n ja L&T:n rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamiseen liittyvän pilottiprojektin koti.

Maallikon silmissä katse kiinnittyy työmaan yleiseen siisteyteen ja hyvään järjestykseen. Jaloissa ei pyöri sekalaista rakennusjätettä ja sälää, vaan kaikki päätyy eri jätelavoille.

Työmaan vastaavan mestarin Saku Puumalan mukaan runkovaiheessa suurin materiaalierä on puu, mutta lavoille kertyy myös betonia ja rautaa. Sisätyövaiheessa lavoille tulee puolestaan muovi- ja pahvijätettä, tiiliä, kipsilevyjä ja eristeitä sekä aerosolipulloja.

Sompasaaren Johanna-korttelin vastaavalle mestarille Saku Puumalalle lajittelu ja kierrätys ovat elämäntapa, jota hän on viime vuosina vienyt määrätietoisesti myös luotsaamilleen työmaille. Kuva: Jouni Ranta

”Näin isolla työmaalla lajiteltavaa on todella paljon ja pelkästään muovia kolmea eri laatua. Perinteistä sekajätelavaa ei ole lainkaan, sillä kaikki lajitellaan”, Puumala selvittää.

Hänelle itselleen lajittelu ja kierrätys ovat elämäntapa, jota hän on viime vuosina vienyt määrätietoisesti myös luotsaamilleen työmaille. ”Roskapoliisin” titteli ei miestä kuitenkaan häiritse.

”Puhdas ja siisti työmaa on aina myös tekijälleen turvallisempi. Lisäksi yhden maahan heitetyn roskan kaveriksi ilmestyy yllättävän nopeasti seuraava. Siitä ne sitten leviävät ympäristöön”, Puumala toteaa.

Vastaavan mestarin pioneerityö on noteerattu YIT:ssä laajemminkin ja pilottiprojektit ovat levinneet ympäri Suomen eri segmentteihin. Lajittelun ja kierrätyksen tärkeyttä korostetaan niin työmaiden perehdytysvaiheessa kuin aliurakointisopimuksissa. Samalla painotetaan, että vastuu kuuluu jokaiselle työmaalla työskentelevälle.

”Asenteet ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa todella paljon ja hyvä niin. Lajittelu ja kierrätys ovat lopulta ihan arkista ja maalaisjärkistä hommaa.”

Infrarakentajalta onnistuu myös mehiläisten hoito

Työmaapäällikkö Teemu Lavikalla on tänä kesänä aivan uudenlaisia kiireitä, sillä arkisten töiden ohella hänen kontollaan on Hamina-Vaalimaa -moottoritien varressa sijaitseva mehiläispesä.

Paikalliselta mehiläistarhalta vuokrattu pesä päätyi nykyiselle paikalleen Virolahdelle työmaapäällikön itsensä ideoimana, kun hän haki tiehankkeelle sopivaa biodiversiteettikohdetta. Moottoritien varren hiekkamaasto ja sen kasvisto kaipasivat kipeästi virkistystä ja siihen työhön mehiläiset sopivat mainiosti.

”Mehiläiset pölyttävät paahteisen rinnemaaston ravintokasveja, jolloin ne pääsevät lisääntymään ja tuottavat lisää ravintoa myös muulle eläimistölle – esimerkiksi harvinaisille perhosille”, Lavikka selvittää.

Pörriäisten pölytyspalvelusta on apua myös lähiympäristön asukkaille, sillä yhden mehiläisten lentoreviiri on noin kolme kilometriä.

”Pölyttäjistä on yleisesti pulaa, joten tämän pesän 50 000–80 000 mehiläisen kanta tuonee seudulle edes pientä helpotusta”, Lavikka lisää.

Mehiläispesään on asennettu livekamera ja sen arkea voi seurata koko kesän ajan YIT:n verkkosivujen kautta osoitteessa: www.yit.fi/mehilaislive

”Samalla voi jännittää, menevätkö hunajat parempiin suihin paikalliselle karhuperheelle vai saadaanko tuotanto purkitettua työkavereiden tarpeisiin. Etiketit ovat nimittäin jo työn alla”, myös linnunpönttöjä samalle alueelle nikkaroinut Lavikka naurahtaa.

YIT ja vastuullisuus

• Kestävä kehitys on olennainen osa yhtiön strategiaa, joka toteutuu myös arkisissa teoissa.
• Yhtiö on sitoutunut vähentämään sekä oman toimintansa että arvoketjunsa päästöjä ja ympäristövaikutuksia.
• Viheralueiden suunnittelua ja rakentamista ohjaa kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli.
• Yhtiö kannustaa ja tukee henkilöstöään innovoimaan ja toteuttamaan ideoita, jotka tukevat ympäristö- ja vastuullisuustavoitteita.
• www.yit.fi

Juttu on julkaistu alun perin kesäkuussa Sanoma Tekniikkajulkaisujen kaupallisena sisältönä.