Ajankohtaisia artikkeleita ja asiantuntijablogeja kaupunkikehityksestä, rakentamisesta sekä kaupunkien, työn ja asumisen tulevaisuudesta.
Mehiläislive
YIT:n mehiläislive on päättynyt. Voit katsoa koostevideon alapuolelta.
Mehiläisliven tähdet ovat suomalais-italialaista rotua
Kokeilu liittyi YIT:n teiden kunnossapitoon ja auttoi parantamaan harvinaisten hyönteisten elinoloja, kun mehiläiset pölyttävät ravintokasveja, joita paahderinteissä ja muualla alueella on. Kun mehiläinen pölyttää kasvin, se pääsee lisääntymään ja tuottaa lisää ravintoa esimerkiksi harvinaisille perhosille. Osa perhoslajeista käyttää ravinnokseen vain tiettyjä kasveja. Taattu ravinnonsaanti parantaa samalla perhosten lisääntymismahdollisuuksia, jolloin lajin selviämismahdollisuudet paranevat.
Esimerkiksi alueella niukkana esiintyvä hevonhierakka (Rumex longifolius) on isokultasiiven (Lycaena dispar, erittäin uhanalainen) toukkien ravintokasvi. Myös paahteisilla paikoilla kasvavilla heinäkasveilla elää uhanalaisia hyönteislajeja; perhosista mm. idänhäränsilmä (Hyponephele lycaon).
Mehiläisille paikka on myös hyvä, kun lähistöllä on vaihtelevaa ympäristöä, suota, paahderinteitä, peltoa ja metsää.
Lisätietoa Mehiläisliven tähdistä
Mehiläiset kuuluvat pistiäisten lahkoon ja tunnetuin laji on mehiläislivessä näkyvä tarhamehiläinen, joka on kotieläin. Pesän työmehiläiset ovat keskimäärin 12-13 mm pitkiä. Ne ovat naaraita ja elävät noin 6 viikkoa, paitsi loppukesästä syntyneet, jotka voivat elää pesässä talven yli. Pesän sisällä hyörivä kuningatar voi kasvaa jopa 20 mm pitkäksi ja on ainoa, joka pystyy mehiläisyhteiskunnassa lisääntymään. Se voi myös elää useita vuosia. Kuhnurien, eli urosmehiläisten ainoa tehtävä on paritella toisesta mehiläisyhdyskunnasta lähteneen kuningattaren kanssa, jolloin syntyy uusi yhdyskunta. Kuhnureilla ei ole pistintä ja parittelulentonsa jälkeen ne kuolevat.
Heinäkuussa pesässä oli noin 60 000-80 000 mehiläistä. Tarhamehiläinen pistää vain suojellessaan pesäänsä ja kuolee pistämisen jälkeen.
Maailman mehiläiskannat ovat kärsineet viimeisten vuosikymmenien aikana. Pölyttäjien väheneminen uhkaa niin luontoa, kuin ihmistäkin, koska 75% viljelyskasveista tarvitsee ainakin osittain hyönteispölytystä. Voit auttaa itse mehiläisiä istuttamalla pihallesi pölyttäjäystävällisiä kasveja, jättää nurmikon leikkaamatta, rakentaa hyönteishotellin, jättää myrkylliset aineet käyttämättä puutarhassa ja ohjata sisätiloihin eksyneen mehiläisen ulos ikkunasta vahingoittamatta sitä.
