Maistraatinportti – vastuullisesti valmiina vuoteen 2050

Talo valmistui vuonna 1987 lehtiyhtiön inspiroivaksi työympäristöksi. Peruskorjauksen jälkeen se jatkaa elämäänsä monen käyttäjän toimistotalona. Arkkitehti Ilmo Valjakan persoonallinen alkuperäisarkkitehtuuri on entisellään, mutta tilat on uusittu tämän päivän hybridityön vaatimuksiin.  
 
Postmodernin arkkitehtuurin helmen peruskorjaus on myös todellinen ympäristöteko.
  
”Korjausurakan rakennusvaiheen hiilijalanjäljen arvioidaan olevan noin 75 prosenttia pienempi verrattuna vastaavaan uudiskohteeseen”, Maistraatinportin projektipäällikkö Kimmo Assmuth kertoo. 

Sertifikaatit ja luokitukset kirittävät kaikkia

Kävelemme alkuperäisiä 1980-luvun kiviportaita kaksi kerrosta ylöspäin. Useimmat pinnat on uusittu, mutta perusrakenteet ovat säilyneet.  

”Kierrätysaste työmaalla on noin 83 prosenttia”, projektipäällikkö iloitsee.
 
Toimistokerroksen jäteparkki-kyltin takana on kahdeksan eri kierrätysastiaa, metalleista aina PVC-muoviin. Huippusiisti työmaa kertoo, että täällä ympäristöasiat otetaan tosissaan.  
 
Projektipäällikön omaa työpistettä työmaatoimistolla koristaa nippu erilaisia selvityksiä: LEED-ympäristöluokituksen esiselvitys, tarkastelu Pariisin ilmastotavoitteen mukaisuudesta Carbon Risk Real Estate Monitor -työkalulla, EU-taksonomiaselvitys, rakennuksen käyttäjien hyvinvointiin tähtäävän WELL-sertifioinnin esiselvitys.  
 
Erilaiset sertifioinnit ovat keino todentaa rakentamisen vastuullisuutta. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä ja hankkeiden vertailtavuutta.
   
”Isoilla kiinteistönomistajilla on nykyisin todella kunnianhimoiset ympäristötavoitteet omille kiinteistösalkuilleen. Myös kiinteistön käyttäjät eli vuokralaiset haluavat tänä päivänä yhä vastuullisempia toimitiloja. Tähän tarpeeseen me pystymme ja haluamme vastata”, Kimmo Assmuth toteaa. 
 
LEED-luokitus on käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä. Sen vahvuus on yhtenäinen kriteeristö ja vertailtavuus koko maailmassa. Maistraatinportille haetaan LEED Gold -tason sertifikaattia. Pasilan aseman ja kauppakeskus Triplan naapurissa sijaitseva toimistotalo saa korkeat pisteet sijainnistaan ja suunnitteluvaiheessa esimerkiksi talon tulevaa energian- ja vedenkulutusta on vähennetty monin eri ratkaisuin, jotta LEED-kriteerit täyttyvät.  
 
EU-taksonomia on EU:n yhteinen luokittelujärjestelmä, joka pyrkii ohjaamaan rahoitusta ja investointeja vihreisiin ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnän tai kiertotalouden suhteen. Sen näkökulmasta hanke on hyvissä asemissa, sillä se täyttää taksonomiaan liittyviä vaatimuksia jo nyt, vaikka osa rakennusalan tulevista EU-vaatimuksista on vielä tarkentumatta. Esimerkiksi EU:n 70 prosentin kierrätysastetavoitteen Maistraatinportin työmaa ylittää kirkkaasti.

Hiilipäästöjä on yksinkertaisesti vähennettävä

YIT on ensimmäinen suomalainen rakennusyhtiö, joka on sitoutunut Science Based Target (SBTi) -aloitteeseen ja jonka päästövähennystavoitteet SBTi on hyväksynyt. YIT pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti omilla päästötavoitteillaan, jotka vaikuttavat kaikkiin hankkeisiin, kuten Maistraatinporttiin. Kimmo Assmuth esittelee kohteen peruskorjauksen jälkeisiä ominaispäästöjä, jotka ovat huomattavasti pienemmät kuin ennen peruskorjausta. Positiivista on se, että Suomen sähkön- ja lämmöntuotannon vihertyessä, laskevat myös rakennusten päästöt vuosi vuodelta. Maistraatinportin peruskorjauksen ansiosta hankkeeseen liittyvät Pariisin ilmastotavoitteet täyttyvät nykyisten vaatimusten ja laskelmien perusteella vuoteen 2047 saakka.  
 
Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan sovi kaikkiin kohteisiin. Suunnittelijat pohtivat Maistraatinporttiin esimerkiksi maalämpöjärjestelmää, mutta tontti ei mahdollistanut sen rakentamista. Energiatehokkuuden parantaminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka jatkuu myös peruskorjauksen jälkeisinä vuosikymmeninä.  
  
”Kaikilla energiatehokkuusinvestoinneilla on myös oma hiilijalanjälkensä. Saatamme tulevaisuudessa päästä pienemmillä investoinneilla suurempaan hiilihyötyyn, kun esimerkiksi lämpöpumppujen ja aurinkopaneelien hyötysuhteet paranevat”, Kimmo Assmuth pohtii.  
 
Työmaalla vastuullisuuden vaatimukset näkyvät monessa kohdassa. Peruskorjausvaiheen suurimpia päästölähteitä ovat betonivalut ja muut työmaalla tarvittavat rakennusmateriaalit. Työmaalla käytetään esimerkiksi vähähiilistä betonia, jonka hiilipäästöt ovat 15 prosenttia perusbetonia alemmat. Myös työmaan teräspalkit ovat tavallista vähäpäästöisempiä.  
 
Vähäpäästöisyys on otettu huomioon niin rakennusmateriaaleissa, eristyksissä, lämmityksessä kuin kiinteistön elinkaaren aikaisessa ylläpidossakin. Älykkään talotekniikan avulla on päästy hyödyntämään kaukokylmän, energiaa säästävän valaistuksenohjauksen ja ilmanvaihtoa säätelevien läsnäolosensorien käyttöä. 
 
”Vastuullisuus on isoja ja pieniä valintoja ja tekoja, mutta niitä on tehtävä koko ajan ja kaikissa rakentamisen vaiheissa. Tontin hankinnasta suunnitteluun ja rakentamiseen sekä käyttöön ja ylläpitoon”, Kimmo Assmuth muistuttaa.

Historiaa kunnioittaen

Maistraatinportin peruskorjaus avaa ymmärrystä mitä korjausrakentaminen on vastuullisuusnäkökulmasta parhaimmillaan.  
 
Kimmo Assmuth kertoo, että aikansa hienoin toimistoarkkitehtuuri taipui hyvin 2030-luvun toimistorakentamisen vaatimuksiin. Koronapandemian jälkimainingeissa konttorista on tullut korostetusti kohtaamispaikka, jossa ideoidaan ja tehdään päätöksiä kasvokkain.  
 
Rakennuksen sydän on korkea valopiha.
 
”Se suorastaan kutsuu yhdessäoloon. Edellytykset yhteisölliseen työntekoon ovat hyvät”, Kimmo Assmuth sanoo. 
 
Tämä oli myös rakennuksen suunnittelijan tavoite. Ennen peruskorjausta tehty talon rakennushistoriaselvitys avaa historiaa: ”Yhtyneet Kuvalehdet katsoi, ettei talon tapoihin sopinut arkkitehdin luovuuden kahlitseminen – eihän sananvapauttakaan voi kahlita. Yrityksen taholta tavoitteena oli luoda talosta paikka, jossa erilaiset työskentelytavat olisi mahdollista sovittaa yhteen, sillä lehdenteossa ryhmätyön edellytysten takaaminen oli keskeinen arvo.” 
 
Selvityksen tekijä Marianna Heikinheimo arkkitehtitoimisto Ark-Byroosta muistuttaa, että vastuullinen rakentaminen ei ole pelkkää ympäristövastuuta. Vanhan toimistorakennuksen peruskorjaus on arkkitehti Heikinheimon mielestä hieno osoitus sosiaalisen vastuun kantamisesta.
  
”Tämä on erityisen upea rakennus, yksi 1980-luvun arkkitehtuurin avainteoksia.” 
 
Näin nuoren rakennuskannan kohdalla ei aina nähdä mikä on arvokasta ja mikä ei.
  
”Kulttuuriympäristön säilyttäminen antaa ihmisille mahdollisuuden identifioida itsensä paikkoihin kaupungissa, ja liittää ne osaksi omaa tarinaansa.” 
 
Muistoja on syntynyt esimerkiksi lehtitalon avajaisista syyskuussa 1987. Avajaisviikon 11 eri tilaisuuden päänäyttämönä toimi talon atriumpiha, johon kokoontui kansakunnan johtoa aina presidentti Mauno Koivistosta lähtien.   
 
Heikinheimo uskoo, että tulevaisuudessa rakentamisen painopiste siirtyy entistä enemmän kohti korjaushankkeita. Aiemmin uudisrakennuksia on pidetty automaattisesti energiatehokkaampana ratkaisuna kuin vanhan korjaamista. Uudisrakennukset aiheuttavat kuitenkin rakentamisvaiheessa peruskorjausta suuremman hiilipiikin.
 
”Tulevaisuudessa tuotamme energiaa nykyistä puhtaammin. Silloin korjatun rakennuksen aiheuttamat päästöt ovat myös pitkällä tähtäimellä vähäisemmät kuin uudisrakentamisen.”  
 
Vastuullisuusasiat ovat olleet korkealla Maistraatinportin projektipäällikön prioriteettilistalla.
 
”Vaikka rima on projektin kuluessa asetettu monta kertaa entistä korkeammalle, me olemme aina menneet heittämällä siitä yli”, Kimmo Assmuth kertoo.

Maistraatinportti, Helsinki
Eezy keskittää toimintojaan saman katon alle Pasilan Maistraatinporttiin
Uniikki Maistraatinportti kukoistaa jälleen