Irtosiipiä ja vääristyneitä väitteitä – miksi tuulivoimaa vastustetaan?

Toukokuussa 2019 Itä-Savo-lehdessä julkaistiin tuulivoimaa käsittelevä yleisönosastokirjoitus, jota kommentoitiin tuoreeltaan muun muassa seuraavasti:

”Tuulivoima on täysin järjetön energiantuotantomuoto varsinkin sisämaassa. [... ] Tukijärjestelmä, joka tuulivoimalle on luotu, täyttää korruption ja varkauden merkit. Tuulivoima on täysin ennustamaton, vähätuottoinen, epävarma, esteettistä haittaa aiheuttava ja mahdollisesti todellakin haitallinen eläimille. Yhden tuulivoimalan energiatase on niin pahasti pakkasella elinkaarensa aikana, että terveessä maailmassa niitä markkinoivat laitettaisiin suljetulle osastolle tervehtymään.”

Vahvasti sanottu. Nykytiedon ja -tutkimuksen mukaan iso osa kommentissa esitetyistä väitteistä on tosin niin sanotusti tuulesta temmattuja, mutta se ei toki muuta kommentoijan mielipidettä tai estä häntä tuomasta näkemyksiään julki.

Esimerkin kaltaisia kommentteja löytyy säännöllisesti kaikista Suomen maakuntalehdistä, kun tuulivoima nousee uutisotsikoihin. Miksi tuulienergia herättää suuria tunteita?

”Suomessa tuulivoima on energiantuotantomuotona vielä melko uusi, jos sitä vertaa esimerkiksi perinteisiin vesi- ja hiilivoimaan. Me ihmiset olemme sellaisia, että uudet ja vieraat asiat helposti arveluttavat. Toinen epäluuloa lietsova tekijä on se, että tuulivoimaan kytketään edelleen paljon poliittisista ja muista syistä värittyneitä myyttejä. Tuulivoiman kehitys on ollut niin nopeaa, että aiheeseen syventymättömän on vaikea pysyä perässä”, pohtii Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.

Edullinen tapa tuottaa sähköä

Niin, ne tuulivoimaan liittyvät myytit. Yleensä ne koskevat etenkin tuulivoiman oletettuja ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä markkinoiden toimintaa. Paalatie mainitsee esimerkkinä sitkeän uskomuksen, jonka mukaan tuulivoima yleistyy yksinomaan valtion tuella.

”Valtion tuotantotukijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta jo vuonna 2017. Ajatus valtion ja veronmaksajien kustantamasta tuulivoimasta elää kuitenkin edelleen, vaikka esimerkiksi vuonna 2019 kaikki 56 valmistunutta tuulivoimalaa rakennettiin täysin markkinoiden ehdoilla. Tällä hetkellä tuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä, kun rakennetaan uutta tuotantokapasiteettia. Suurin syy muutokseen ovat ne teknologiset kehitysaskeleet, joita tuulivoiman rakentamisessa ja tuotannossa on viimeisen vuosikymmenen aikana tehty.”

Myös tuulivoiman terveysvaikutukset nousevat tämän tästä esiin verkkokeskusteluissa. Yksi yleisimmistä väitteistä liittyy tuulivoimaloiden infraääneen ja sen oletettuihin terveyshaittoihin. Viime aikoina aihetta on kartoitettu myös tieteellisesti.

Vuosina 2018–2020 VTT, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja THL tutkivat yhteistyönä tuulivoimaloiden infraäänen mahdollisia haittavaikutuksia ihmisten terveyteen. Ensin selvitettiin pitkäaikaismittauksin, millaista ääntä tuulivoimalat aiheuttavat lähellä sijaitsevissa asunnoissa. Pahimpia tilanteita edustavat ääninäytteet valittiin mukaan hankkeen kuuntelukoeosioon. Kuuntelukokeissa infraäänen esiintymistä ei kyetty havaitsemaan, se ei vaikuttanut äänen häiritsevyyteen eikä tahdosta riippumattoman hermoston stressiä ilmentäviin vasteisiin.

Sijoittajien kiinnostus virinnyt

Tuulivoiman kannattavuuskehitys on lisännyt sen vetovoimaa myös sijoittajien keskuudessa.

”Tilanne on muuttunut merkittävästi muutamassa vuodessa. Tuulisähkön tuotantokustannukset ovat laskeneet niin paljon, että tuotanto on taloudellisesti kannattavaa ilman tuotantotukiakin. Tämä on avannut lisää mahdollisuuksia sijoittajille. Tuulivoima on osoittanut, että sillä voidaan kustannustehokkaasti lisätä uusiutuvan energian tuotantoa suuressakin mittakaavassa”, sanoo Jouni Levo. Hän työskentelee Directorina SEB Corporate Financessa, joka toimii tuulivoimahankkeissa kaupallisena neuvonantajana.

Levo huomauttaa, että tuulivoimaankaan sijoittaminen ei ole riskitöntä. Tuulisina päivinä tuotantoa voi olla paljon, mikä saattaa painaa sähkön markkinahintoja.

”On arvioitu, että asennetun tuulivoimakapasiteetin lisääntyminen voimistaa sähkön hintavaihteluita. Tuulisina hetkinä sähkön markkinahinta painuu etenkin, kun keinot tuulisähkön varastointiin ovat ainakin vielä tällä hetkellä rajalliset. Tuulisähkön myyjät ja ostajat voivat kuitenkin suojautua hinnan vaihteluilta solmimalla pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia. Niiden avulla ostaja, esimerkiksi teollisuusyritys, turvaa kiinteähintaisen sähkön saannin ja tuottaja varmistaa, että se saa myytyä sähköään tiettyyn vakaaseen yksikköhintaan."

Satoja uusia tuulivoimaloita vuoteen 2023 mennessä

Tuulivoiman tuotanto ei ole täysin ongelmatonta, kuten ei mikään muukaan energiantuotanto. Syksyllä 2020 tuulivoimaa käsittelevät uutiset ovat kertoneet muun muassa katkenneista siivistä ja pettäneistä rungoista. Onnettomuudet eivät tietenkään ole hyväksyttäviä ja tekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Onnettomuuksien syyt myös tutkitaan tarkkaan. Haasteista huolimatta tuulivoimalla on kuitenkin jatkuvasti suurempi merkitys energiantuotannossa. Sitä rakennetaan Suomeenkin yhä enemmän, sillä edullisuutensa lisäksi se vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä.

”Energiantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen ja hiukkaspäästöjen lähde. Jatkossa sähkönkulutus tulee kasvamaan, mutta jos sähkö tuotetaan tuulivoimalla, ei synny päästöjä ilmaan, maahan tai vesistöihin”, Paalatie sanoo.

Levon mukaan tuulivoiman tarve kestävässä energiajärjestelmässä kasvaa koko ajan, sillä se tarjoaa aidosti uusiutuvan tuotantomuodon korvaamaan fossiilista energiantuotantoa.

”Tuulivoima vetää puoleensa jatkuvasti uusia toimijoita, myös sijoittajia. Se näkyy tuulivoimahankkeiden määrässä”, Levo kertoo.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli toiminnassa noin 750 tuulivoimalaa, joiden tuottamalla sähköllä katettiin suunnilleen seitsemän prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Suomen Tuulivoimayhdistyksen ylläpitämän listan mukaan Suomeen on vuosina 2020–2023 valmistumassa vähintään 460 tuulivoimalaa.

”Uusia investointipäätöksiä ehditään vielä hyvin julkaista lisääkin näille vuosille. Tuulivoima kattaa vähintään 18 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä jo ennen vuosikymmenen puoliväliä”, Paalatie arvioi.

Tuulivoimainvestoinnit vahvistavat kuntien taloutta

Valtaosa tuulivoimainvestoinneista virtaa maakuntiin. Kunnille tuulivoimahanke tuo taloudellisia hyötyjä, muun muassa merkittäviä kiinteistöverotuloja, maanvuokratuloja sekä työpaikkoja. Tuulivoimasta saatavalla rahalla pystytään monissa kunnissa toteuttamaan kehityskohteita, esimerkiksi koulujen rakentamista.

”Tuulivoimaloista saatava kiinteistövero hyödyttää jokaista kuntalaista. Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa jokaista voimalaa kohden, jos kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suomen suurimmat tuulivoimakunnat kartuttavat kiinteistöverotuloaan yli puolellatoista miljoonalla eurolla vuodessa”, laskee Paalatie.

”On selvää, että tuulivoima tuo taloudellista hyötyä niihin kuntiin, joihin hankkeet ja tuotanto sijoittuvat. Tuulivoimalat suoja-alueineen eivät sovi tiheästi asuttuihin taajamiin, vaan ne tehdään sinne, missä on tilaa ja sopivat tuuliolosuhteet”, täydentää SEB:n Levo.

Myös tuulivoimaloiden rakentamisvaihe työllistää ja jättää kuntiin rahaa. Lisäksi energian varastointi ja siihen liittyvät hankkeet muodostavat suuren lisäpotentiaalin jo lähitulevaisuudessa, kun teknologinen kehitys menee eteenpäin.

Vähemmän valitusta, enemmän keskustelua

YIT:lle tuulivoiman hankekehitys ja infrarakentaminen ovat strategista liiketoimintaa, joka auttaa samalla viemään Pohjoismaita lähemmäs kestävän kehityksen tavoitteita. Yksi yrityksen tuulivoimaosaajista on Murtomäen tuulivoimahankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Valtteri Paunonen. Hän muistuttaa, että kun kuntiin suunnitellaan uutta tuulivoimaa, ihmisten huolia ei ole koskaan syytä vähätellä, vaan niitä pitää kuunnella tarkkaan. Avoin keskustelu on paras keino lieventää tuulivoimaan mahdollisesti kohdistuvia ennakkoluuloja.

”Valittamalla kuka tahansa kuntalainen voi heittää kapuloita esimerkiksi kaavoittamisen rattaisiin. Vastakkainasettelu ja poteroista huutelu ei kuitenkaan vie yhteisiä asioita eteenpäin, vaan kuten kaikissa muissakin monimutkaisissa asioissa, lisäymmärrys auttaa. Siksi tuulivoimahankkeiden aikana on tärkeää luoda ja ylläpitää keskusteluyhteyttä kaikkiin osapuoliin.”

Ennen kuin tuulivoimahankkeesta lähtee valittamaan, kuntalaisen kannattaakin pyrkiä keskustelemaan hanketta edistävän tiimin kanssa. Siten pystyy usein vaikuttamaan hankkeen yksityiskohtiin.
 
”Kun on valmis keskustelemaan asioista, voi olla varma, että omat huolenaiheet tulevat paremmin kuulluiksi. Toki ihmisillä voi ja pitääkin olla erilaisia mielipiteitä, mutta jos asioista kyetään puhumaan rakentavasti, rauhallisesti ja avoimesti, usein sieltä löytyy tie, jota pitkin kaikki voivat edetä”, Paunonen toteaa.

 Tilaa lisätietoa tuulivoimasta

Jättiläismyllyt jauhavat edullista sähköä

Tuulivoimalla on keskeinen rooli hiilineutraaliuuden saavuttamisessa