Arjen ympäristötekojen tulee olla asukkaalle helppoja
Tuore kysely paljastaa, että naapurista kantautuvat äänet liittyvät useimmiten riitoihin, kotitöihin ja juhliin. Suomalainen on kuitenkin empaattinen naapuri. Yli puolet meistä ilahtuu naapurin äänistä.
Tuoreessa kyselytutkimuksessa otimme selvää, mitä naapurista kuluu ja millainen on suomalaisten suhde naapurista kantautuviin elämän ääniin. Useimmiten naapurista kuuluu kotiaskareisiin, riitelyyn, lapsiin, lemmikkieläimiin ja juhliin liittyviä ääniä.
Vaikka naapuriäänet ärsyttävät monia, herättävät ne myös positiivisia tunteita. Noin 42 prosenttia vastanneista kokee naapurista kantautuvat äänet haitallisina, mutta 51 prosenttia oli iloisia, että naapuristakin kuuluu elämisen ääniä.
Suomalainen on empaattinen naapuri
Vastaajista hämmästyttävät 58 prosenttia kertoo, ettei häiriinny naapurista kantautuvista äänistä. Vaikka naapuriäänet aiheuttivat myös kielteisiä reaktioita, kertoi 27 % vastaajista tuntevansa olonsa turvalliseksi äänien ansiosta.
”Suomalaisten hyvin tuntema artisti piti juhlia ja he lauloivat tuttua biisiä, kun heräsin imettämään vauvaa. Oli kiva, että joku muukin valvoi”, eräs vastanneista muistelee.
Naapureita kohtaan tunnetaan inhimillisiä ja henkilökohtaisia tunteita. 22 prosenttia vastanneista on tuntenut myötätuntoa naapuriaan kohtaan hänen asunnostaan kuuluvien äänien takia.
Metallicaa ja iltajumppaa
Seinän läpi kuuluu usein myös vessassa käyminen, TV, radio ja musiikki – sekä tietenkin seksi.
”Heräsimme viikonloppuna mieheni kanssa seinän takaa kuuluvaan musiikkiin. Onneksi tykkäämme molemmat Metallicasta, joten lauloimme hetken aikaa Enter Sandmania naapurista kuuluvan musiikin tahtiin ja kävimme takaisin nukkumaan”, kertoo yksi vastanneista.
”Aikoinaan aina Dallasin jälkeen yläkerran vanhempi pariskunta aloitti viikoittaisen iltajumpan”, toinen muistelee.
Naapuriäänet helpottavat ja tuovat turvaa
Noin puolet vastaajista ilahtuu naapurista kuuluvista äänistä, sillä omista elämisen äänistä ei tarvitse olla yhtä huolissaan, kun meteliä kuuluu muualtakin. Lähes 70 prosenttia vastaajista nimittäin mietityttää, kantautuuko omasta asunnosta ääniä naapuriin. 55 prosenttia on joskus yrittänyt peitellä asunnostaan kuuluvia ääniä.
”Se oli uudenvuodenpäivänä neljältä aamuyöllä, kun ilmeisesti palattiin ravintolasta kotiin. Hetken aikaa kuului epävireistä laulua. Hiljeni aika äkkiä. Ei haitannut. Huvitti vaan, että onhan sielläkin elämää,” eräs vastaaja kertoo.
Lähes 27 prosenttia vastaajista paljastaa tuntevansa olonsa turvalliseksi, kun kuulee ääniä naapurista. Seinäntakainen elämä myös kiinnostaa – 13 prosenttia vastanneista kuuntelee naapurin ääniä mielellään ja lähes yhtä moni on kääntänyt radion tai television ääntä pienemmälle, jotta kuulisi naapurista kantautuvat äänet paremmin.
Seinänaapureina Tarzan ja Jane
Tutkimuksen mukaan suomalaiset ilmoittavat häiritsevistä äänistä naapurille hieman yllättäen ennemmin kasvotusten kuin anonyymillä lapulla. 57 prosenttia vastanneista kertoo käyneensä naapurin ovella. 47 prosenttia paljastaa turvautuneensa seinän tai patterin koputteluun.
”Kiipesimme viidennestä kerroksesta ystävällisesti sanomaan naapurille seitsemänteen kerrokseen, että hän soittaa Kake Randelinin samaa biisiä jo viidennen kerran peräkkäin. Mies sanoi lopettavansa soiton ja toivoi, että me lopetamme kikatuksen siellä viidennessä”, kertoo kyselyyn vastannut henkilö.
Suomalaiset myös nimeävät naapureitaan kuultujen äänten perusteella. Naapureille annettuja lempinimiä ovat esimerkiksi kiljukaula, jalkavaimo, diskokinkku, hevimies, paukuttelija, panomies sekä Tarzan ja Jane.
Uudisasunnot ovat hiljaisempia
”Naapurista kuuluvien äänien skaala on laaja – osa vastaajista kuulee naapureistaan enemmän kuin haluaisi, ja toiset eivät kuule koskaan mitään. Monet esiin nousseet asiat olivat ennalta arvattavia, mutta suomalaisten myönteinen suhtautuminen naapuriin yllätti. Lähes kolmasosalle naapurin elämisen äänet tuovat myös turvaa”, kiteyttää YIT:n Asumisen palveluiden johtaja Pekka Helin tutkimuksen tuloksia.
”Äänieristys on asia, johon asiakkaat yleisesti asuntoa ostaessaan kiinnittävät huomiota. Vuosikymmenten aikana rakennusmääräyksissä on tapahtunut suurta kehitystä, jonka vuoksi uudisasunnot ovat muun muassa yhä hiljaisempia ja energiatehokkaampia.”
YIT:n tilaamassa ja markkinointitutkimustoimisto Bilendin toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin, kuinka Suomi kuulee naapurinsa. Kyselyssä keskityttiin kerrostaloasumiseen ja siihen vastasi 1000 vastaajaa ympäri Suomen aikavälillä 18.11.–21.11.2020.
