Rantarakentaminen vaatii erityistä tieto-taitoa

Vesistöjen äärellä sijaitsevien tärkeiden satamakaupunkien rantaviiva on kokemassa muutoksen lähitulevaisuudessa niin Suomessa kuin Ruotsissa, kun vanhoja satama-alueita kehitetään ja muutetaan asuinalueiksi sekä liiketoiminnan käyttöön. Vesi- ja rantarakentaminen on kalliimpaa kuin sisämaahan rakentaminen, mutta se kannattaa, sillä kohteet ovat yleensä arvokkaita ja keskeisillä paikoilla – meren äärellä, mutta tiiviinä osana kaupunkirakennetta.

”Meillä on Suomen puolella pitkä historia vesi- ja rantarakentamisesta niin kaupunkiympäristössä kuin Suomen eri satamissa. YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen myötä meille on auennut mahdollisuus hyödyntää osaamistamme myös muissa YIT:n toimintamaissa. Oma kalustomme mahdollistaa kilpailukyvyn monimuotoisissa hankkeissa myös Ruotsin puolella. Mahdollisia yhteistyöhankkeita onkin jo ehditty kartoittamaan yhdessä Ruotsin organisaation kanssa”, kertoo Mikko Möttönen, taitorakenteet ja vesirakentaminen-yksikön johtajamme.

Ruotsissa YIT on toteuttamassa Tukholman sydämessä Södra Kajenin maarakennustöitä, jossa tehtävänä on ollut purkaa 1800-luvun loppupuolella rakennettu öljylaituri, puhdistaa pilaantunutta maaperää sekä rakentaa perustuksia paikalle suunniteltua asuinaluetta varten. Rantarakentaminen on Ruotsissa YIT:lle vasta melko tuore aluevaltaus, kun taas Suomessa rantarakentamisen hankkeita on tehty jo pitkään muun muassa Tampereella ja Helsingissä.

Ranta-Tampella on suurelta osalta täyttömaalle sekä katetun Rantatunnelin päälle rakennettu asuinalue, jossa haasteena on ollut muun muassa vanhan teollisuusalueen pilaantunut maa-aines sekä syvällä oleva peruskallio. Helsingissä taas taidonnäytteitä ovat käynnissä oleva Kalasataman Verkkosaaressa sijaitseva Asunto Oy Helsingin Harjus sekä jo valmistunut Lauttasaaren Merenkulkijanrannan alue, jotka molemmat ovat alttiina suolaiselle merivedelle sekä koville sääolosuhteille.

YIT Ruotsin Fredrik Sarvell, joka vastaa liiketoiminnan ja teknisestä kehityksestä, kertoo, että rantarakentaminen on leviämässä Tukholmasta muihin rannikon kaupunkeihin.

“Suuntauksena on, että isot satamat rakennetaan kauemmas kaupungista ja keskustan arvokkaat maa-alueet käytetään muihin tarkoituksiin”, Sarvell kertoo.

Esimerkiksi Tukholman eteläpuolella sijaitsevan Norrköpingin satama on muuttamassa kauemmas tehden tilaa uudelle asuinalueelle. Sama suuntaus on Sarvellin mukaan havaittavissa myös Ruotsin suurten järvien rannikkokaupungeissa, kuten Vesteråsissa, joka sijaitsee noin tunnin junamatkan päässä Tukholmasta. Kaupunkien välinen rautatie myös yhdistää Itämeren ja Mälaren-järven. Ruotsin rannikkokaupunkien sekä hyvien juna- ja tieyhteyksien päässä sijaitsevien järvenrantakaupunkien urakat ovat myös YIT:lle mahdollisuus laajentaa toimintaansa länsinaapurissa sekä hyödyntää rantarakentamisen erikoisosaamistaan hankkeissa.

Erityisosaaminen valjastetaan erikseen jokaisen hankkeen käyttöön

Vesi- ja rantarakentaminen on työolosuhteiltaan haastavaa. Esimerkiksi tuuli- ja merivesiolosuhteiden vaikutus on huomioitava suunnittelu- ja toteutusvaiheissa, koska esimerkiksi nosturia ei voi käyttää kovalla tuulella. Myös työaikaisten suojausten on oltava niin kestäviä, ettei myrsky riko niitä ja aiheuta vaaratilanteita.

Haastava maaperä puolestaan vaatii erityiskartoitusta ja maanpinnan alapuolella olevien vedenpaineellisten betonirakenteiden rakentaminen vesitiiviiksi vaatii erityisosaamista. Rantarakentamisen kohteet ovat usein entisiä teollisuusalueita, jolloin niiden historiaa pitää selvittää ja puhdistaa pilaantunutta maaperää sen mukaan. Ranta-alueiden rakennusten kosteusrasitus on kovempi, mikä on huomioitava muun muassa julkisivujen rakenteissa ja materiaalivalinnoissa. Vesi- ja rantarakentaminen vaatiikin rakentajalta monenlaista erityisosaamista niin suunnittelussa kuin rakentamisessa. Valmista reseptiä rakentamiselle ei ole vaan jokainen hanke räätälöidään erikseen.

“Ei ole olemassa yleisiä vaatimuksia rantarakentamiseen. Jokainen paikka on vähän erilainen ja jokaisella on omat erityisvaatimuksensa. Lähtökohtaisesti rantarakentaminen vaatii enemmän selvittelyä ja olosuhteiden tutkimista”, kertoo YIT:n Ilkka Kääriäinen, joka toimii Asuminen Tampereen yksikönjohtajana.

Huolellista suunnittelua ja saumatonta yhteistyötä

Vesi- ja rantarakentamisen suunnitteluvaiheessa tehdään tärkein työ hankkeen jatkon kannalta, sillä siinä selvitetään alueen ominaispiirteet, jotka taas vaikuttavat siihen, miten ratkaisut toteutetaan ja millaisia erityisratkaisuja tarvitaan. YIT:n asumisen tuotantopäällikkö Timo Markkulan mukaan esimerkiksi Helsingin Kalasataman Verkkosaareen kohoavan Asunto Oy Helsingin Harjuksen vesikattorakenteet ovat hyvin tavallisesta poikkeavat.

“Niiden toteutukseen ollaan varauduttu jo suunnitteluvaiheessa tietomallinnusta hyödyntäen. Näin mahdolliset ristiriidat nähdään jo suunnittelupöydällä”, kertoo Markkula.

Harjuksen-tyyppinen hanke tuo esiin YIT:n vahvuudet, sillä talon sisältä löytyy osaamista eri toimialoilta pohjarakentamisesta asuntorakentamiseen. Rantarakentamisen hankkeet vaativat myös paljon yhteistyötä eri toimijoiden kesken, koska työ toteutetaan yleensä pienessä tilassa ja samalla alueella toimii useita eri rakennusyhtiöitä.

“On hyvä, jos alueen kehittämistä seurataan esimerkiksi kootussa johtoryhmässä, jossa on mukana kaupunki, YIT ja muut rakennusliikkeet. Se on jokapäiväistä yhteistyötä parhaimmillaan”, Kääriäinen kertoo.

Ranta-Tampellan alla kulkevan Rantatunnelin louhinnassa ja rakentamisessa hyödynnettiin yhteistyössä allianssimallia, joka toimi tunnelirakentamisessa hyvin. Esimerkiksi tunnelista tullutta louhetta voitiin yhteistyön kautta käyttää jatkorakentamisessa, kun louhikkokasa toimi painopenkkana tiivistämässä maata.

Suomen hankkeissa kartutettua kokemusta ja osaamista olisi mahdollista viedä myös Ruotsin hankkeisiin. Kääriäisen ja Markkulan mukaan tietoja ja taitoja jaetaan jo nyt paljon eri hankkeiden kesken – miksei siis myös Ruotsiin. Sarvell on samaa mieltä.

Lue vesi- ja rantarakentamisesta
Lue lisää pohjarakentamisesta