Silta on insinöörityön taidonnäyte – 10 kysymystä siltojen rakentamisesta

1. Millaista osaamista sillan rakentaminen vaatii?

Onnistunut sillanrakennusprojekti edellyttää aina huolellista suunnittelua, laadukasta toteutusta ja työn laadun tarkkaa valvontaa.

Jokainen silta on oma yksilönsä. Suunnitteluvaiheessa kohteeseen valitaan sopivimmat rakenteet ja eri rakenneosiin oikeat materiaalit. Myös maaperän ominaisuudet on tunnettava, jotta sillalle saadaan kuormituksen kestävät perustukset. Vesistöjä ylittävissä siltahankkeissa tarvitaan asiantuntemusta myös veden virtauksen ja eroosion hallinnasta.

Siltahankkeet ovat usein monimutkaisia ja kalliita hankkeita. Ne vaativat rautaista osaamista aikataulutuksessa, kustannusten hallinnassa, työvaiheiden suunnittelussa ja vaiheistamisessa sekä työturvallisuudessa.

Pääurakoitsijan ohella työmaalla toimii yleensä useita aliurakoitsijoiden tiimejä, jolloin projektin johtamisen merkitys korostuu. Onnistunut lopputulos edellyttää hyvää yhteistyötä ja kykyä ratkoa yhdessä työn edetessä eteen tulevat ongelmat. Tästä syystä tilaajan, suunnittelijat ja urakoitsijat yhteen kokoava ja yhteisiä toimintatapoja luova yhteistoiminnallinen allianssimalli on näyttänyt toimivuutensa esimerkiksi Kruunusiltojen allianssilla.

2. Millaisia työvaiheita sillan rakentamiseen sisältyy?

 Sillan rakentaminen suunnittelusta käyttöönottoon on monivaiheinen prosessi. Aluksi tehdään pohjatyöt, kuten tarvittavat maansiirrot ja kaivuutyöt. Sen jälkeen päästään tekemään betonista ja teräksestä perustuksia, joihin sillan rakenteet kiinnitetään.

Seuraaviin työvaiheisiin kuuluu sillan kantta kannattelevien maatukien ja välitukien rakentaminen Sen jälkeen päästään tekemään kansi, joka valetaan kokonaan betonista tai tehdään betonin ja teräksen liittorakenteena.

Sillan viimeistelytöihin kuuluvat esimerkiksi asfaltointi sekä kaiteiden ja liikenneopasteiden asentaminen.

3. Millaista uutta tekniikkaa rakentamisessa käytetään?

Kuten muussakin rakentamisessa, myös siltahankkeissa kolmiulotteiset tietomallit ovat korvanneet pitkälti paperiset piirustukset. Ne helpottavat rakennuskohteen ja sen yksityiskohtien hahmottamista, mikä on siltahankkeen kaltaisessa taitorakentamisessa erityisen tärkeää.

Tietomallit parantavat suunnittelun tarkkuutta ja sujuvoittavat yhteistyötä siltahankkeen osapuolten välillä, kun sama tieto on kaikkien käytettävissä koko projektin aikana.

Siltojen kestävyyden kannalta ehkä merkittävintä on betoniteknologian kehitys. Silloissa käytetään nykyisin usein korkealujuusbetonia, jonka puristuslujuus on tavanomaista betonia parempi.

Nykyiset betonilaadut kestävät myös aiempaa paremmin pakkasesta ja teiden suolauksesta aiheutuvia rasituksia. Niin sanottu P-luku kuvaa betonin kykyä vastustaa pakkas-suolarasitusta.

Rakenteita voidaan suojata kosteudelta myös impregnoinniksi kutsutulla menetelmällä, jossa esimerkiksi sillan reunapalkit suojataan vettä hylkivällä aineella.

4. Millaisia laatuvaatimuksia sillan rakentamiselle asetetaan?

Suunnitteluvaiheessa sillan kestävyydelle asetetaan hankkeen tilaajan määrittelemät laatuvaatimukset, joita rakentamisessa noudatetaan. Työn laatua valvotaan tarkasti urakan edetessä. Esimerkiksi siltaan käytetyt betonierät testataan, jotta ne vastaavat suunnitelmia.

Tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien laatutietoisuuden ansiosta nykyisin rakennettavat sillat kestävät pidempään kuin 1950- tai 1960-luvuilla valmistuneet sillat. Muun rakentamisen tavoin tekeminen on entistä järjestelmällisempää ja laadukkaampaa.

Klikkaa kuva suuremmaksi.

5. Kuinka pitkään sillan on kestettävä?

Siltojen suunniteltu käyttöikä on tyypillisesti sata vuotta. Helsingissä rakennettavalle Kruunuvuorensillalle on asetettu peräti 200 vuoden käyttöikävaatimus.

Rakennusten tavoin sillat vaativat kuitenkin säännöllistä huoltoa ja muutaman vuosikymmenen välein tehtäviä peruskorjauksia.

6. Millaista huoltoa ja ylläpitoa silta vaatii?

Sillan kannen pintarakenteet uusitaan yleensä 40–50 vuoden välein. Silloin vaihdetaan kaiteiden ja reunapalkkien kaltaisia kuluvia rakenneosia. Myös kannen pintarakenteiden alla oleva vedeneristys uusitaan, sillä se suojaa tehokkaasti sillan kantavia rakenteita kosteudelta ja korroosiolta.

7. Mikä sillan rakentamisessa on haasteellisinta?

Haasteellisiin hankkeisiin kuuluvat vilkkaille tie- ja rataväylille rakennettavat sillat. Liikenteelle ei välttämättä löydy täysin korvaavia kiertoreittejä, vaan töiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava tarkasti huomioon myös liikenteen sujuvuus ja turvallisuus.

Sillan rakentamisessa haasteellisin vaihe on usein perustusten rakentaminen, mikä johtuu toisistaan hyvinkin paljon poikkeavista maaperistä. Sillan toisessa päässä perustus voidaan ehkä rakentaa vakaalle kalliolle, kun taas toisessa päässä perustus on tehtävä paksulle savikerrokselle.

Perustusten suunnittelu vaatii hyvää ymmärrystä maaperän kantokyvystä ja muista ominaisuuksista. Näin estetään sillan liikkuminen ja siitä aiheutuvat mahdolliset vauriot.

8. Millainen on sillalle hyvä maaperä?

Siltojen perustusten täytyy olla riittävän kantavalla maaperällä, joka kestää sillan painon ja siihen kohdistuvat kuormat. Hyviä maaperätyyppejä ovat esimerkiksi kallio, hiekka ja sora.

Siltojen perustaminen onnistuu myös savipohjalle, mutta silloin tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, kuten paalutuksia ja maaperän stabilointia.

9. Miten vesistön ylittävällä sillalla ehkäistään veden aiheuttama eroosio?

Esimerkiksi joenrannoilla sillan perustukset suojataan eroosiolta käyttämällä erilaisia suojarakenteita, kuten kivipengerryksiä tai teräslevyseiniä.

10. Miten ilmastonmuutos on huomioitava siltojen suunnittelussa?

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä myös Suomessa. Siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon esimerkiksi rankkasateiden yleistyminen. Vesistöaukot on mitoitettava niin, että tulvavedet pääsevät sujuvasti niiden läpi. Myös siltojen penkereet on suunniteltava kestämään rankkasateita. Esimerkiksi kalliolouheilla verhottu luiska on sorapintaa vähemmän altis veden aiheuttamalle eroosiolle.

Jutun asiantuntijoina ovat YIT:n työpäällikkö Rauno Häkkänen ja projektipäällikkö Eetu Hahtonen. Häkkäsellä on 25 vuoden kokemus siltahankkeista, joista viimeisimpiä ovat olleet Tampereen raitiotien sillat. Hahtonen on rakentanut YIT:llä siltoja 7,5 vuotta. Niitä ovat muun muassa Kruunusillat-hankkeen Hakaniemensilta, Näkinsilta ja Merihaansilta.

Katso myös:

Kruunusillat-allianssi, Helsinki | Referenssit | YIT.fi

Tutustu rakentamiimme siltoihin projektireferensseissämme