Lopputyö: tahtituotanto sopii raitiotien alus- ja päällysrakenteen rakentamiseen

Rakennusalan pitkäaikainen ongelma on heikko tuottavuus, jonka seurauksena hankkeiden läpimenoajat ovat pitkiä. Rakentamisen toiminnanohjausmenetelmät ovat säilyneet samoina, vaikka rakentaminen on monimutkaistunut muun muassa suunnitelmien digitalisoitumisen, uusien tekniikkalajien ja sidosryhmien yhteensovittamisen kautta.

Läpimenoaikojen lyhentämiseen pyritään rakentamisen tuotantoa tehostamalla Lean-menetelmien avulla. Rakennusalalla hiljattain yleistynyt tahtituotanto on saanut paljon huomiota rakennusalan eri osapuolten yhteisöissä ja sitä pidetään ratkaisuna heikon tuottavuuden aiheuttamiin ongelmiin. Tahtituotantoa on myös YIT:llä pilotoitu talonrakennustyömailla, mutta infrarakennustyömailla se on vielä vieras.

Tahtiaika edistää tuotantoa tasaisesti

Tuotannon virtauttamisella voidaan vastata tuottavuuden ongelmiin eliminoimalla prosessista hukkaa, eli arvoa tuottamattomia toimintoja. Virtautetulla tuotannolla tarkoitetaan yhtäjaksoista prosessia, jonka kaikki vaiheet etenevät hallitusti peräkkäin työkohteesta toiseen.

Virtautetussa tuotannossa resurssikuormitus on tasaista kaikissa työkohteissa ja tuotannon keskeneräisyys mahdollisimman vähäistä. Tahtituotannossa hyödynnetään virtautusta, jolla pyritään tasaisesti etenevään tuotantoon, jossa toistuvat työtehtävät etenevät virtausmaisesti tahtialueittain tasakestoisen tahtiajan mukaisesti. Tällöin kaikkien tuotannon osaprosessien suoritusnopeus on tasaista.

Tahtisuunnittelua ei ole pilotoitu tai käytetty raitiotierakentamisessa.

Oman lopputyöni tavoitteena oli selvittää tahtituotannon soveltuvuutta infrahankkeen tuotannonsuunnittelu ja -ohjausmenetelmänä. Lopputyössäni selvitettiin tahtituotannon käyttöönoton edellytyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi tarkastelin työssä tahtituotannon soveltuvuutta jo toteutuneeseen, Raitiotieallianssista rajattuun katuosuuteen case-tutkimuksena sekä pohdin tahtituotannon tuotannonohjaukseen soveltuvia johtamiskäytäntöjä ja rutiineja.

Haasteet raitiotierakentamisessa

Lopputyössä tunnistin tahtituotannossa olevan runsaasti haasteita, joista osa on yksilöllisiä väylähankkeelle. Tahtituotanto ei siis ole parhaimmillaan kaikissa rakennusvaiheissa ja rakennusympäristöissä.

Etenkin tiiviissä kaupunkirakenteessa rakentamisen ongelmia ovat rajalliset käytössä olevat työtilat ja maaperäolosuhteiden ennakoimattomuus. Tahtituotannon yhtenä isoimpana ongelma pidetään vaihtelua ts. rakentamisen toistuvuuden puuttumista raitiotierakentamisessa. Toistuvuuden tunnistaminen rakentamisen prosesseissa koetaan myös haastavaksi.

Tahtituotanto soveltuu parhaiten mahdollisimman paljon toistuvuutta sisältäviin moduulimaisiin rakenteisiin, joissa vaihtelu on vähäistä. Haasteeksi nousi myös tahtituotannon vieraus ja muutosvastarinnasta johtuva sitoutumattomuus tahtituotantoon.

Tahtiaikataulun laatiminen epätasaiselle tuotannolle

Mahdollisuudet ja konkretia

Tahtituotannossa on myös runsaasti mahdollisuuksia ja sen käyttöönottoon edistämiseen löytyy konkreettisia keinoja. Tahtituotannon käyttöönotto tulisi suorittaa asteittain harjoitustahdin ja pilotoinnin avulla. Rakennusprosessin tulisi olla työmaatoimihenkilöille tuttu ja tahtisuunnittelun tuotantosuunnittelussa tulisi käyttää realistisia työtehoja.

Tahtituotantoa voidaan tehostaa siihen sopivilla muutoksilla sopimusjohtamiseen, päivittäisjohtamiseen ja logistiikkaan. Tahtituotannolla on mahdollista saavuttaa rakentamisen läpimenoajan lyhentämistä vähintään yksittäisissä rakennusvaiheissa ja katuosuuksissa. Aikataulun tiivistämisestä seuraavien kustannussäästöjen lisäksi lyhennetyissä läpimenoajoissa olisi muitakin hyötyjä kuten hankkeen julkisuuskuvan ja hyväksyttävyyden paraneminen, työn organisoinnin helpottuminen ja työn sujuvuuden sekä mielekkyyden paraneminen.

Tahtiaikataulun laatiminen tasoitetulle tuotannolle

Tahtituotanto sopii raitiotiehankkeisiin

Tapaustutkimukseen pohjautuvassa lopputyössäni osoitin, miten tahtituotannon mukainen tahtisuunnittelu voidaan toteuttaa. Tapaustutkimuksessa katuosuudelle tehtiin tahtisuunnittelu yhden rakennusvaiheen, eli raitiotien alus- ja päällysrakenteen töiden näkökulmasta.

Ratkaisumallin perusteella voitiin todistaa, että tahtituotanto sopii raitiotien alus- ja päällysrakenteen rakentamiseen.

Raitiotien alus- ja päällysrakenteen työt pitävät sisällään verrattain vähän vaihtelua, jolloin tahtisuunnittelu on mahdollista pitkille jatkuvuutta sisältäville katuosuuksille. Työvaiheiden muodostaminen on mahdollista useiden työtehtäviin erikoistuneiden resurssien ansiosta, jolloin prosessi on loogisesti imuohjautuvaa.

Työtehtävientasapainottaminen on tahtisuunnittelun haastavin vaihe ja se vaatii resurssien käytön soveltamista toteutusteknisesti tahtien mahdollistamiseksi. Tapaustutkimuksessa läpimenoaikaa saatiin lyhennettyä tuotantoa tasapainottamalla 60 % tasapainottamattomaan tuotantoon verrattuna.

 Veetu Helkiö / Työnjohtaja

Veetu Helkiö on työskennellyt Tampereen Raitiotieallianssilla toteutusvaiheen alusta asti työnjohtajana TAMK:sta valmistuttuaan 2017.Hän jatkoi vielä rakennustekniikan opintoja Tampereen yliopistossa opintovapaalla raitiotien rakentamisen aikana. Nykyään Veetu työskentelee TRT:n  2-vaiheen valmistelun parissa työnjohtajana.

Tahtituotannon soveltuminen raitiotiehankkeen tuotannonsuunnitteluun

Raiderakentaminen