Silta on insinöörityön taidonnäyte – 10 kysymystä siltojen rakentamisesta
Ratikan rakennustyöt valmistuvat etuajassa ja alle budjetin.
Tampereella alkaa maanantaina 9. elokuuta 2021 uusi aikakausi, kun Tampereen Ratikka aloittaa liikennöinnin. Tampereen raitiotien ensimmäisen osan (Pyynikintori-Hervanta, Tays-Hatanpään valtatie) raitiotietyöt ovat valmistuneet etuajassa ja liikennöinti käynnistyy ajallaan. Hankkeen tavoitekustannus tullaan kustannusennusteen mukaan alittamaan noin 34 miljoonalla eurolla.
Tampereen raitiotien rakentamisesta päätettiin marraskuussa 2016 ja vajaat neljä vuotta kestäneen rakennus- ja käyttöönottovaiheen jälkeen Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa ajallaan elokuun 9. päivänä. Hankkeen myötä Tampereen kaupunkikuva ja seudullinen joukkoliikennejärjestelmä ovat käyneet läpi valtavan mullistuksen; kaupungissa lipuu nyt moderni Ratikka halki täysin uudistetun, viihtymistä, joukkoliikennettä ja sujuvaa kevyttä liikennettä varten rakennetun pääkadun. Raitiotien rakentaminen ei ole pelkkä liikenneinfrahanke vaan se on merkittävä kaupunkikehityksen investointi, joka on jo rakennusaikana lisännyt entuudestaan vetovoimaisen Suomen kakkoskeskuksen veto- ja pitovoimaa.
"Raitiotie on joukkoliikenneratkaisu, mutta myös mitä suurimmassa määrin kaupunkikehitystä. Vuonna 2014-2017 Tampereella rakennettiin 8500 asuntoa. Vuosina 2018-2021 valmistuu 15 000 asuntoa. Iso osa näistä kodeista on rakentunut ratikkareitin varrelle", sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Ratikka on myös investointi puhtaampaan ja sujuvampaan arkeen. Raitiovaunut kulkevat vihreällä sähköllä ja kuljettavat kukin kolmen bussillisen verran matkustajia. Näin keskusta-alueen ruuhkatkin vähenevät, ilmanlaatu paranee ja viihtyisyys lisääntyy.
"Raitiotie rakentuu ennen kaikkea kaupunkilaisille helpottamaan ja sujuvoittamaan tamperelaisten ja täällä kulkevien arkea, olivatpa he täällä työssäkäyviä, asioivia tai matkailijoita. Raitiotie on osa Tampereen isoa muutosta, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja kasvattaa kestävien kulkutapojen osuutta. Näitä tekoja ovat raitiotien lisäksi lähijunaliikenteen kehittäminen, kaupunkipyörät, tunnin junayhteys pääkaupunkiseudulle ja autoliikenteen sujuvuudesta huolehtiminen. Tampereen, ja sen keskustan, on oltava saavutettava kaikilla kulkumuodoilla nyt ja tulevaisuudessa", Lyly toteaa.
Kaikki rakenteet kerralla kuntoon
Raitiotien rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus osalle 1 oli alun perin 219 miljoonaa euroa. Raitiotien rakentamisen lisäksi Tampereen kaupunki on tilannut Raitiotieallianssilta merkittävästi erilaisia töitä eli ns. rinnakkaishankkeita tehtäväksi raitiotien rakentamisen yhteydessä: vesihuoltotöitä, kaapeliputkituksia, katurakenteiden uusimista sekä uusien pyöräväylien rakentamista.
Myös Tampereen pääkadun, Hämeenkadun, uusiminen tuli Raitiotieallianssin tehtäväksi noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun raitiotien rakentaminen keskustassa oli aloitettu keväällä 2017. Hämeenkadun uusiminen saatiin valmiiksi vuoden etuajassa, sillä töiden piti valmistua alun perin vuonna 2022.
"On ollut sekä ajallisesti että taloudellisesti järkevää uusia kaikki katurakenteet seinästä seinään yhtä aikaa raitiotien rakentamisen kanssa. Tämä on ollut myös kaupunkilaisten kannalta paras ratkaisu, vaikka pitkäaikaiset katutyöt ovatkin monien arkea kuormittaneet. Säännölliset, pala kerrallaan tehtävät, katuremontit ovat kuuluneet mm. Hämeenkadun elinkaareen, mutta nyt olemme saaneet yhdellä kertaa monta asiaa kuntoon. Sen ansiosta säästytään pitkä aika ilman kadunrakennustöitä", Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen arvioi.
Raitiotien yhteydessä tehtävien töiden kustannukset sekä hankkeen sisällönmuutokset, kuten Hämeenkadun kokonaisuuden rakentaminen ja Hatanpään valtatien ratahaara, on lisätty Raitiotieallianssin toimeksiantoon. Lisäysten jälkeen Raitiotieallianssin tavoitekustannus on noin 300 miljoonaa euroa, josta noin 250 miljoonaa kohdistuu raitiotien rakentamiseen ja noin 50 miljoonaa raitiotien rakentamisen yhteydessä tehtäviin muihin töihin. Kustannukset ovat toteutuneet niin, että kokonaisuudessaan tavoitekustannus alitetaan noin 34 miljoonalla eurolla.
"Tämä on merkittävä alitus, joka koituu kaikkien allianssiosapuolten hyödyksi. Kaupunki hyötyy sekä taloudellisesti että kokonaisuutena, koska katutyöt ja vesihuoltotyöt, jotka olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä, on voitu toteuttaa samassa yhteydessä. Tässä allianssimalli on näyttänyt vahvuutensa, ja voimme todeta, että raitiotien toteuttaminen tällä tavalla on ollut oikea päätös", Nurminen jatkaa.
Allianssimalli on Tampereen Ratikan vahvuus
Tampereen raitiotiehanke on toteutettu allianssimallilla; mallia käytetään niin rakentamisessa kuin liikennöinnissä. Allianssimalli on osoittanut vahvuutensa sekä kehitys- että rakentamisvaiheessa.
"Yhteisen pöydän äärellä istuminen kehitysvaiheesta alkaen on lisännyt luottamusta kaikkien osapuolten välillä. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen alusta alkaen on avainasemassa hankkeen onnistumisessa. Yhdessä voitetaan, yhdessä hävitään, todetaan myös allianssin iskulauseessa", Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö painottaa.
Raitiotien osan 1 piti alun perin valmistua kokonaisuudessaan kuluvan vuoden loppuun mennessä, mutta Hatanpään osuudella aikataulua on pystytty kirimään niin, että kaikki raitiotietyöt on saatu valmiiksi ja liikenne koko osalla 1 voi alkaa 9. elokuuta.
"Tämä on matkustajien kannalta erinomainen tilanne, että saamme koko raitiotieverkon käyttöön yhtä aikaa uudistetun bussilinjaston kanssa. Se helpottaa koko liikennekokonaisuuden suunnittelua ja palveluiden viimeistelyä", Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita toteaa.
"Ensimmäinen vaihe Tampereen raitiotien rakentamisesta on päättymässä. Olen erittäin ylpeä Raitiotieallianssin tekemästä työstä ja siitä, että olemme pystyneet ylittämään odotukset ja alittamaan budjetin", Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.
Tamperelaisten kanssa tehty
Tampereen raitiotiehankkeessa on panostettu vahvasti viestintään. Sekä raitiotien rakentamisesta että käyttöönoton eri vaiheista on tiedotettu ahkerasti. Lähtökohtana on ollut se, että järjestelmää tehdään tamperelaisille, mutta myös tamperelaisten kanssa.
"Rakennustöillä ja raitiotiejärjestelmän käyttöönoton vaiheilla on ollut paljon erilaisia vaikutuksia kaupunkilaisten ja yritysten arkeen. Muutoksista on tiedotettu alusta alkaen matalalla kynnyksellä. Myös kaupunkilaisilta saatu palaute on ollut meille erittäin tärkeää, jotta olemme voineet tehdä tarvittavia toimenpiteitä hyvissä ajoin koko hankkeen ajan", Sirviö kertoo.
Yhteistyö kaupunkilaisten kanssa on näkynyt myös siinä, että vaunujen suunnitteluprosessiin on saatu mielipiteitä eri käyttäjäryhmiltä useassa eri vaiheessa. Ihmiset ovat päässeet arvioimaan vaunun mallikappaletta mm. saavutettavuuden näkökulmasta jo ennen valmistuksen aloitusta järjestetyissä katselmuksissa sekä Tampere-talossa helmikuussa 2019 järjestetyssä Maketti-näyttelyssä. Lisäksi kaupunkilaiset ovat saaneet äänestää Ratikan väriä, kuuluttajaääntä, kuosisuunnittelijaa ja nimiä raitiovaunuille. Ratikkaa on myös juhlittu yhdessä mm. korttelijuhlien merkeissä. Viimeisimpänä ihmiset ovat päässeet matkustamaan Ratikalla koeliikenteen aikana ja auttamaan siten palvelukokemuksen hiomisessa.
Tampereen Ratikat valmistaa Skoda Transtech Kajaanissa, Otanmäen tehtaallaan. Niiden muotoilusta on vastannut Idis Design Oy. Tampereelle saadaan osalle 1 yhteensä 20 raitiovaunua. Tampereen Ratikka on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 2,65 metriä leveä, 3,6 metriä korkea ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia. Tampereen Ratikka on tähän mennessä kooltaan suurin Pohjoismaissa valmistettu raitiovaunu.
Koeajojen kautta kohti Ratikka-ajan aloitusta
Raitiovaunu liikkui Tampereella ensimmäistä kertaa maaliskuussa 2020, jolloin Hervannassa aloitettiin koeajot Saksasta tuodulla testiraitiovaunulla. Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka saapui kaupunkiin saman vuoden toukokuussa ja sen koeajoja seurattiin ensimmäistä kertaa heinäkuussa.
"Koeajot ovat sujuneet alusta asti suunnitelmien mukaan. Olemme tehneet paljon töitä mahdollisimman turvallisen raitiotiejärjestelmän eteen. Kun kaupungin liikenneympäristössä tapahtuu suuria muutoksia, siitä on erityisen tärkeää tiedottaa kaupunkilaisia. Olemme toteuttaneet kaupungin ja Nyssen kanssa laajan, monikanavaisen liikenneturvallisuuskampanjan Ratikkakaupungin liikennesäännöistä. Myös media on ollut suurena apuna tiedon levittämisessä. Kertaus on opintojen äiti ja kampanjaa jatketaan myös tulevaisuudessa, mutta tamperelaiset ovat ottaneet hienosti uuden kulkuvälineen huomioon liikenteessä ja yhteispeli on jo sujuvaa", Pekka Sirviö kiittelee.
Tampereen Ratikan koeajot ja uusien alueiden käyttöönotto ovat olleet merkittäviä tapahtumia niin hankkeelle kuin kaupunkilaisillekin. Raitiovaunujen ensimmäiset liikkeet ovat saaneet tamperelaiset liikkeelle vuorokauden ajasta ja säästä riippumatta.
"Hankkeen ajalle mahtuu monta sykähdyttävää hetkeä, mutta minulle mieleenpainuvimpien joukossa ovat Kalevan alueen ensimmäiset koeajot, joita oli saapunut seuraamaan kannustuskyltein varustautuneita kaupunkilaisia sekä ensimmäiset keskusta-alueen koeajot, joissa Ratikan matkaa seurasivat harmaana marraskuisena päivänä sadat, ellei tuhannet kaupunkilaiset", Sirviö muistelee.
Oman haasteensa Ratikan käyttöönottoon on tuonut heti koeajojen alussa alkanut maailmanlaajuinen koronapandemia. Se ei ole kuitenkaan vaikuttanut hankkeen aikatauluun vaan suurimmat haasteet ovat olleet matkustajien kanssa tehtävän koeliikenteen aloittamisessa, jotta kaikkien turvallisuus on pystytty takaamaan.
"Matkustajaturvallisuus on tärkeä osa joukkoliikenteen palvelua. Ratikkaan on kohdistunut valtava määrä kiinnostusta hankkeen alusta alkaen. Koeliikennettä aloittaessa se muodostui koronan vuoksi positiiviseksi ongelmaksi, sillä jouduimme rajaamaan innokkaiden ratikkamatkustajien määrää järjestämällä ennakkoilmoittautumisen. Ratkaisu oli varmasti oikea ja sittemmin matkustajien kanssa tehtävä koeliikenne on sujunut odotusten mukaisesti", Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita selventää.
Opit talteen - kehitystyö jatkuu
Lähes neljä vuotta kestänyt rakennus- ja käyttöönottovaihe on tuonut tekijöilleen valtavan määrän oppia.
Taitava suunnittelu ja testaaminen ovat olennaisessa osassa täysin uuden raitiotiejärjestelmän käyttöönotossa. Laajan rakennusurakan lisäksi myös Tampereen Ratikan koeajot ovat olleet Ratikantekijöille merkittävä ponnistus, kun niin uudet vaunut, rata kuin kuljettajatkin ovat olleet ensikertaa samanaikaisesti testissä.
Raitiotieallianssin suunnittelijat ja rakentajat ovat tehneet osalla 1 yli 2,2 miljoonaa työtuntia. Tämä tarkoittaa yli 1400 henkilötyövuotta. Alihankintoja Raitiotieallianssi on tehnyt yli 10 000 euron edestä yli 300 eri yritykseltä. Alihankinnoista euromääräisesti yli puolet on kohdistunut Pirkanmaalle.
Liikennöinnin käynnistyessä Ratikantekijöitä tulee olemaan on noin 130. Heistä 75 tulee työskentelemään liikenteenohjaajina ja raitiovaununkuljettajina Tampereen Ratikan liikennöinnistä vastaavalla VR:llä, joka vastaa rekrytointien lisäksi heidän koulutuksestaan.
"Tämä on meille VR:llä historiallinen hetki, kun aloitamme raitiotieoperaattorina. Haluamme olla ratkaisemassa ilmastonmuutosta kestävän joukkoliikenteen avulla ja on hienoa saada Ratikka operoimiemme vastuullisten kulkumuotojen joukkoon. Ratikan myötä työntekijöidemme määrä Tampereella on lisääntynyt 75:llä ja VR:läisiä on täällä jo 400. Määrä kasvaa entisestään, kun VR Groupiin kuuluva Pohjolan Liikenne aloittaa 2022 Ratikan liityntäliikenteen täyssähköbusseilla. Kaikkiaan tämä on ollut allianssin tekijöiden kanssa hieno yhteinen matka, jonka aikana olemme yhdessä rakentaneet uuden liikenteen täysin alusta", kertoo VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.
Tampereen seudulle ollaan rakentamassa hyvää vauhtia Euroopan moderneinta joukkoliikennejärjestelmää. Raitiotien osan 2 rakennustyöt ovat käynnissä ja järjestelmän laajeneminen seudulliseksi etenee. Raitiotien rakentamisen myötä koko joukkoliikenteen linjasto on uudistettu ja seudun asukkaille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja julkisen liikenteen hyödyntämiseen.
"Ratikkaa on toteutettu Tampereella kaupunkikehityshankkeena kytkeytyen vahvasti maankäytön kehittämiseen. Ratikan esimerkin viitoittamana kaupunkiseudun voimakas kasvu on mahdollista ohjata Ratikan lisäksi myös bussi- ja junaliikenteen kehittämiseen tulevaisuudessa. Ainekset monipuolisen joukkoliikennejärjestelmän toteuttamiseen ovat olemassa ja tulevaisuus seudulla näyttää hyvältä", toteaa Mika Periviita.
"Osan 1 toteutuksesta on saatu paljon hyvää kokemusta, jota voidaan hyödyntää sekä osan 2 että Ratikan mahdollisten jatkolinjojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Muun muassa raitiotien teknisiä ratkaisuja on kehitetty matkan varrella. Toimintatavat, viestintä ja yhteistyö sidosryhmien kanssa ovat hioutuneet sujuviksi", kertoo Raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupungilta.
Raitotieallianssi YIT:n sivuilla
Allianssi on paras toteutusmuoto monimutkaisissa hankkeissa
