Takaisin

Yksille työpaikka, toisille tukos – tiellä tehtävät työt nostavat monenlaiset tunteet pintaan

Miltä tuntuu olla töissä paikassa, jossa oma työnjälki näkyy päivittäin tuhansille ihmisille ja jota kommentoidaan ahkerasti sekä lehtien palstoilla että sosiaalisessa mediassa? Tie- ja ratatyömailla sekä teiden kunnossapidossa työskentelevät YIT:n ammattilaiset tietävät.

Tampereen ratikka
Tampereen ratikka

Jokaisella meistä on joskus kiire paikasta toiseen. Harva haluaa sellaisella hetkellä kohdata yllättäviä hidasteita, esimerkiksi tietyömaan tai aura-auton.

Vaikka hidasteet hatuttavat, YIT:n työmaapäällikkö Aki Partanen on huomannut, että ylivoimainen enemmistö liikenteessä liikkujista malttaa silti noudattaa annettuja opasteita ja kiroilee matkan pitkittymistä korkeintaan vierustoverilleen. Eivät kuitenkaan kaikki.

”Kerran Helsingissä olimme sulkeneet pienen pätkän tietä liikenteeltä. Eräs työmaa-aluetta lähestynyt auto alkoi kieltomerkeistä huolimatta puskea alueelle. Työnjohtaja meni sitä pysäyttämään, mutta kuski vain painoi eteenpäin. Auto runnoi tiensä koko alueen läpi – ja jatkoi matkaansa niinkin pitkälle kuin viereisen autokaupan pihaan. Merkittyä kiertotietä pitkin sama matka olisi kestänyt ehkä minuutin kauemmin. Se oli niin piittaamaton suoritus, että soitimme poliisit”, kertoo Partanen, joka työskentelee nyt Kruunusillat-allianssin Hakaniemen osaprojektilla.

Hän toivoo ihmisiltä kärsivällisyyttä ja enemmän kunnioitusta tietyö-merkkiä kohtaan.

”Tietyö-merkki kertoo aina poikkeuksesta normaalitilanteeseen. Silloin on tarpeen laskea nopeutta rajoitusmerkkien mukaiseksi ja huomioida ympäristöä vähän tarkemmin. Muuten saattaa vaarantaa sekä oman että monen muunkin ihmisen turvallisuuden.”

Kruunusillat (Oiva arkkitehdit)Havainnekuva Kruunusilloista 

Keskisormia ja some-julkisuutta

Partasen kertoma tarina on yksi esimerkki niiden ihmisten kokemuksista, joille tie on myös työpaikka.

Se ei olekaan ihan tavallinen työpaikka. Mieti, miltä tuntuisi, jos työpäivän aikana tuhannet ihmiset kulkisivat työpisteesi vierestä ja kävisivät katsomassa työskentelyäsi – ja jos osa vielä kommentoisi sitä joko suoraan tai sosiaalisessa mediassa.

Kysymykseen osaa vastata esimerkiksi Antti Mustajärvi YIT:n Infraprojekteista. Hän tekee töitä yhden tuotantolohkon aluevastaavana Raide-Jokeri-hankkeessa, jossa rakennetaan pikaraitiolinjaa Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille.

”Hiljattain eräskin kaveri näytti keskisormea ja melkein ajoi päälle. Ei sellainen tietenkään kivalta tunnu. Onneksi peukun näyttäjiä on paljon enemmän kuin keskisormen. Esimerkiksi Espoon Leppävaarankadulla kiertotie on kulkenut työmaan läpi, ja siihen on säännöllisesti pysähtynyt herroja, jotka ovat itse aikoinaan olleet rakennuksilla töissä. Jotkut juttelevat, muutamat saattavat myös antaa neuvoja. Hyvin heidän kanssaan on pärjätty”, Mustajärvi kertoo.

Raide-Jokerin video: "Raide-Jokerin työmaat kuvattuna alkuvuodesta 2020"

Tampereen raitiotiehankkeen Raitiotieallianssissa aluevastaavana työskentelevä Erkka Selonen allekirjoittaa Mustajärven havainnon.

”Työmaalla tulee vastaan aika vähän kommentointia ohikulkijoilta. Sen kyllä huomaa, että hanke kiinnostaa. Monet jäävät katselemaan työntekoa, jotkut kuvaavat ja isät selittävät työmaan tapahtumia pikkupojilleen. Varsinainen palaute keskittyy enemmän sähköisiin kanaviin, etenkin keskustelupalstoihin ja sosiaaliseen mediaan”, Selonen sanoo.

”Jos kaikki tietöihin liittyvät some-palautteet ja yleisönosastoarvostelut ottaisi itseensä, olisi jatkuvasti paha mieli. Joskus kyllä tuntuu, että keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa valitetaan helposti kovin pienistäkin asioista”, Mustajärvi pohtii.

Molemmat korostavat silti, että palautteeseen mahtuu paljon muutakin kuin valitusta. Usein kommenteissa on nostettu esiin tärkeä huomio, jonka perusteella tehdään korjausliikkeitä.

Raitiotieallianssin video: "Ratikan koeajot Kalevassa ja Tammelassa"

”Taas siellä vain seisoskellaan”

Sosiaalinen media on tuonut uuden ulottuvuuden myös arkiseen työskentelyyn.

”Tietyömaan ohi kulkee päivittäin paljon ihmisiä, ja kaikilla on kamerakännykät. Se tarkoittaa, ettei työmaalla parane kiroilla ja melskata, vaan kaikkien työntekijöiden on syytä pysyä viilipyttynä. Kun työskennellään liikenteen seassa, pitää liikkeiden toki muutenkin olla rauhallisia ja harkittuja. Jos kuitenkin tapahtuu haaveri tai virhe, se näkyy ja kuuluu heti kauas – ja nykypäivänä yleensä ensin sosiaalisen median kautta”, muistuttaa Aki Partanen.

Yksi yleisimpiä sosiaalisessakin mediassa toistuvia kommentteja liittyy työtahtiin. Osa ohikulkijoista tuntuu aina olevan sitä mieltä, että ”taas siellä työmaalla vain seisoskeltiin”.

”Esimerkiksi Tampereen raitiotie etenee budjetissa ja aikataulussa. Sitä ei ole saatu aikaan ihan vain seisoskelemalla”, naurahtaa Selonen.

Partasen mukaan YKT- eli yhteinen kunnallistekninen työmaa -yhteistyö on muovannut eri osapuolten toimintaa saumattomammaksi ja vähentänyt työmaiden synnyttämiä ajallisia haittoja rakennushankkeissa, joissa tilaajat tai näiden urakoitsijat työskentelevät samanaikaisesti tai peräkkäin. Samalla hän huomauttaa, että maanrakennustyömaalla työt etenevät alaspäin, kohti tuntematonta. Silloin on mahdollista, että vastaan tulee yllätyksiä, jotka muuttavat suunnitelmia.

”Tie- ja infrahankkeille on tyypillistä, että kun aletaan kaivaa, ei voi koskaan olla täysin varma, mitä tulee vastaan. Perusteellisestikin tehdyt suunnitelmat ovat viitteellisiä, mikä vaatii tekijöiltä reagointikykyä, joustoa ja miettimistä. Silloin pitää välillä myös pysähtyä seisoskelemaan ja keskustelemaan”, Mustajärvi sanoo.

Kommentoijien on myös hyvä muistaa, että kaikissa töissä kohdataan joskus yllättäviä, pohdintaa vaativia tilanteita. Esimerkiksi toimistotyössä näitä seisoskeluja ei vaan yleensä ole kukaan ulkopuolinen näkemässä, kuvaamassa ja jakamassa someen.

Raide-Jokerin työmaa
Raide-Jokerin työmaa

Hiljaisuus on hyvä merkki

Kaikkein eniten yllätyksiä tulee vastaan niillä infra-alan työntekijöillä, jotka ovat tekemisissä kunnossapidon kanssa. Heidän työssään yllätyksiä aiheuttaa etenkin alati muuttuva keli ja sää.

”Käytössämme on kattava ajantasainen tilannekuva, joka perustuu sääennusteisiin, havaintoihin sekä avustavaan teknologiaan. Maaseudulla ei kuitenkaan ole tiesääasemia tai kelikameroita ihan joka paikassa. Lisäksi esimerkiksi aurauskaluston saaminen paikalle vie aina hetken. Sen hetken aikana sää saattaa jo muuttua. Siksi on aina tärkeää keskustella tilanteesta myös kollegojen kanssa”, kertoo Tuija Peltola, joka työskentelee työmaapäällikkönä Lahden hoidonjohtourakassa.

Hänen mukaansa palautetta alkaa tulla rivakasti, jos tienkäyttäjät esimerkiksi kokevat, että jotain tienpätkää ei ole aurattu tarpeeksi tiheästi. Mutta saavatko teiden kunnossapitäjät myös kiitosta hyvin tehdystä työstä?

”Meille hiljaisuus on hyvä merkki, silloin ihmisten arki sujuu. Onkin tärkeää, että tienpidossa työskentelevät jakavat toinen toisilleen kiitosta onnistumisistaan, sillä alan ulkopuolisilta sitä ei juuri tule. Kunnon lumimyräkkä on useimmille arjen rutiineja sotkeva poikkeustilanne, mutta teiden kunnossapidossa se on myös tilanne, jossa todella tuntee saavansa asioita aikaiseksi. Koko kalusto on yhdessä töissä, ja kun myräkkä on selätetty, se on yhteinen voitto. Silloin tuntee tekevänsä tienkäyttäjien ja koko yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä.”

Teiden kunnossapitoa Lapissa auringonlaskun aikaan
Teiden kunnossapitoa Lapissa

Mitä valmiimpi työmaa, sitä parempi fiilis

Tavallisten kadunkäyttäjien kiitokset ovat vähissä myös tie- ja ratatyömailla.

”On helppo huomata, että työmaat hidastavat liikennettä ja omaa etenemistä. Harvempi tulee siinä kiireessään ajatelleeksi, että ilman tietöitä liikenne lakkaisi vähitellen kokonaan. Väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat kuitenkin se pienempi paha”, Tampereen raitiotiehankkeessa työskentelevä Erkka Selonen pohtii.

Hän pyrki varta vasten mukaan ratikkahankkeeseen, sillä itsekin Tampereella asuvana hän halusi päästä tekemään uutta ja merkittävää osaa kaupungin tulevaisuudesta.

”On sitten jotain, mitä voi vanhana muistella.”

Nyt Tampereen raitiotien kaikki kiskot on asennettu ja ratikan koeajot ovat alkaneet. Selonen onkin huomannut, että viime aikoina ihmisten asenne alueen tietöitä kohtaan on muuttunut huomattavasti positiivisemmaksi.

”Kahden ensimmäisen rakennusvuoden aikana kaupunkilaisten usko saattoi välillä olla vähissä. Tuntui, että joka paikka on revitty auki. 2019 tuli käänne, silloin aloimme saada pintoja kiinni. Nyt tunnelmat ovat kohonneet entisestään, kun Tampereen oma Ratikka on nähty jo liikenteessä. Ensimmäisiä koeajoja katsomaan oli kerääntynyt paljon ihmisiä, ja monella oli hymy herkässä. Koeajoryhmä kertoi, että joku oli oikein tuulettanut”, Selonen myhäilee. Ja lupaa itsekin tuulettaa, kun työmaa on valmis.

Kaupungit nousevat raiteille

Kaupunki ei ole koskaan valmis