YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
YIT peruskorjasi Helsingin ydinkeskustassa toimistotilat, jotka täyttävät vuokralaisen tiukkojen ympäristötavoitteiden ohella LEED Platinum- ja A-energialuokan kriteerit. Toimitilan vastuullisuus on yrityksille yhä tärkeämpi valintaperuste.
Korkeavuorenkatu 32–34:n kiinteistöt Esplanadinpuiston välittömässä läheisyydessä saivat uuden ilmeen, kun kaksi vanhaa rakennusta yhdistettiin uudeksi korkeatasoiseksi toimistokiinteistöksi.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sirius Capital Partnersin omistaman kohteen peruskorjauksesta vastasi YIT projektijohtourakkana. Rakennusteknisten töiden ohella urakkaan kuului talotekniikan uudistaminen.
Sirius Capital Partnersin toimitusjohtaja Patrick Gylling kertoo, että arvorakennuksen peruskorjauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristövastuullisuuteen.
"Huippuvuokralaiset edellyttävät yhä useammin vastuullisia tiloja, ja huippuvastuullinen tila on etu, kun näistä vuokralaisista kilpaillaan", Gylling sanoo.
Kiinteistön pitkäaikainen vuokralainen on tilintarkastus- ja asiantuntijayritys EY, jonka toimitilat kattavat koko rakennuksen alakerran ravintolatilaa lukuun ottamatta. EY on asettanut toimitiloilleen tiukat vastuullisuuskriteerit.
LEED Platinumin ja A-energialuokan kriteerit täyttyvät
Rakennushankkeen kunnianhimosta kertoo sille myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. Kansainvälisesti arvostetun sertifikaatin saamiseksi kiinteistön on täytettävä tiukat kriteerit muun muassa energiatehokkuudessa ja materiaalien kierrätyksessä.
"Hankkeen aikana totesimme, että voimme nostaa rakennuksen A-energialuokkaan, mikä on harvinaista toimistokiinteistölle Helsingin keskustassa", projektijohtaja Lasse Valkonen Reforma Property Development Oy:stä sanoo. Reforma vastasi hankkeen kiinteistökehittämisestä ja hankkeen johtamisesta.
Rakentamisen hiilijalanjälkeä pienensi merkittävästi rakennusten vanhan rungon säilyttäminen. Luonnonvaroja säästettiin myös järjestämällä purkujätteen kierrätys tehokkaasti.
Uudessa talotekniikassa panostettiin energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja paikan päällä tuotettuun uusiutuvaan energiaan. Lämmitykseen käytetään kaukolämmön rinnalla ilma-vesilämpöpumppua. Päästötöntä energiaa tuotetaan katolle asennetulla aurinkovoimalalla.
Muun muassa näillä ratkaisuilla saavutetaan kiinteistön käytönaikainen hiilineutraalius päästöjen osalta.
"EY:n toivomuksesta kiinteistöön rakennettiin myös sadeveden keruujärjestelmä. Sadevesi johdetaan säiliöihin, josta se hyödynnetään WC:iden huuhteluun", Valkonen kertoo.
Korjausrakentaminen vaati vahvaa osaamista
Kahden arvokiinteistön yhdistäminen moderniksi toimitilaksi vaati suunnittelussa ja rakentamisessa vahvaa osaamista. Vanhat rakennukset korotettiin osittain kahdella uudella kerroksella, mikä nostaa kokonaispinta-alan noin 10 000 bruttoneliömetriin.
Haastekerrointa lisäsivät historialliset arvot, joita haluttiin vaalia. Esimerkiksi osa rakennuksen julkisivusta ja porrashuone ovat suojeltuja.
Valkosen mukaan onnistuminen edellytti hyvää ja tiivistä yhteistyötä rakennushankkeen kaikkien toimijoiden kanssa.
"Suurin haaste oli kehittää toimiva kokonaisratkaisu vanhan ja osittain suojellun rakennuksen ympärille. Innovatiivisella teknologian käytöllä ja tilojen kekseliäällä hyödyntämisellä onnistuimme kuitenkin täyttämään käyttäjän ja kiinteistön omistajan tavoitteet."
Toimitilaan vähäpäästöisiä sisustusratkaisuja
Myös rakennuksen tilasuunnittelussa kestävyys ja vähähiilisyys otettiin tarkasti huomioon sisäpintojen ja kalusteiden valinnassa. Tässä auttoi kiinteistönomistajan, rakentajan ja kiinteistön käyttäjien yhteinen tahtotila nostaa rima korkealle, sanoo sisustusarkkitehti Niina Ojutkangas suunnittelutoimisto Fyrasta.
Kaikissa materiaalivalinnoissa pyrittiin vähäpäästöisyyteen. Sisäpinnoissa on käytetty paljon vastuullisesti tuotettua puuta esimerkiksi lattioissa, seinäpaneloinneissa ja järjestelmälasiseinien rungoissa. Akustiikkapinnoiksi valikoitui kierrätetystä PES-kuidusta Suomessa valmistetut paneelit. Kerroskeittiö- ja sisääntuloalueille tuli hiilineutraali korkkilattia, jolla korvattiin yleisemmin käytössä olevat vinyylituotteet.
"Mahdollisuuksien mukaan rakennuksessa on säilytetty paljon vanhaa ja otettu luontevaksi osaksi toimivaa kokonaisuutta", Ojutkangas kertoo.
Esimerkiksi alakerran vanhat kivilattiat päätettiin säästää ja korjata. Myös atriumtilaksi muutetun sisäpihan lasinen julkisivu säilytettiin vanhat kuparivalaisimet mukaan lukien.
"Tilojen sisutus sai inspiraatiota rakennuksen arkkitehtuurista ja on suunniteltu kestämään aikaa."
Vastuulliset toimitilat kiinnostavat yrityksiä
Korkeavuorenkatu 32–34:n uudistettu kiinteistö on hyvä esimerkki meneillään olevasta trendistä, jossa vastuullisuus on yrityksille entistä tärkeämpi kriteeri toimitilojen valinnassa.
Alma Businessmedioiden toimitilatutkimus kertoo, että yrityksiä kiinnostavat kiinteistön energiatehokkuus, kierrätysmahdollisuudet ja vähäpäästöistä liikkumista tukeva sijainti.
"Sijoittajien kysyntä toimistokiinteistöissä painottuu vahvasti vastuullisiin tiloihin. Siksi uskomme, että olemme luoneet merkittävästi arvoa Korkeavuorenkadun kiinteistölle tekemällä siitä Helsingin ydinkeskustan vastuullisimman kiinteistön", Patrick Gylling sanoo.
