YIT:n taidonnäyte Mall of Tripla kokoaa palvelut saman katon alle sujuvaa arkea varten
Työn merkityksellisyys kulkee käsi kädessä työntekijän ja organisaation jakamien yhteisten arvojen kanssa. Juhlavilla julistuksilla ja aatteen palolla ei silti vielä pitkälle pötkitä – tärkeämpää on se, miten arvot näkyvät työpaikan arjessa.
Mistä syntyy työn merkityksellisyys? Siinä kysymys, jota pohditaan niin mediassa kuin monessa organisaatiossa nyt, kun korona toivottavasti vihdoin hellittää ja toimistotyöntekijät saavat taas palata takaisin työpaikoilleen.
Yksi keskeinen merkityksellisyyden vahvistaja ovat yhteiset arvot. Esimerkiksi millenniaaleista eli vuosina 1981–1996 syntyneistä peräti 65 prosenttia kokee tärkeäksi, että työpaikan arvot vastaavat omia. Tulos käy selväksi YIT:n ja The NextGen Projectin toukokuussa julkistamasta Uuden työn tila -tutkimusraportista. Raportissa yli 1100 vastaajaa kertovat, mitä he haluavat työelämältä. Raportin mukaan ne vastaajat, jotka pitävät yhteistä arvopohjaa tärkeänä, löytävät yleensä työstään enemmän merkityksellisyyttä. Organisaatioiden kannalta asian tekee erityisen kiinnostavaksi se, että työnsä merkitykselliseksi kokevat uskoivat muita todennäköisemmin olevansa saman työnantajan palveluksessa myös viiden vuoden kuluttua. Merkityksellinen työ on organisaatioille vahva vetovoimatekijä.
Yritykselle onkin tärkeää paitsi määritellä arvonsa, myös viestiä selkeästi ja säännöllisesti, miten arvot näkyvät käytännössä. Sekä nykyisten että potentiaalisten työntekijöiden on helpompi ymmärtää yrityksessä tehtävän työn merkitys, kun he näkevät, miten yritys pyrkii vaikuttamaan positiivisesti ympäröivään maailmaan.
Myös arkisten työkohtaamisten laadulla on merkitystä. Tutkimukseen vastanneet nuoret sukupolvet ovat kokeneet koronan vieneen heiltä työhön liittyviä kehittymismahdollisuuksia, koska kokeneempien kollegoiden kanssa on vaikeampi olla tekemisissä. Kaikki on tapahtunut verkossa, ja suuri osa toimiston epävirallisesta kanssakäymisestä on jäänyt toteutumatta.
Nuorten osaajien valinnoilla on yhä enemmän painoarvoa
Organisaatiopsykologi, työyhteisövalmentaja Jaakko Sahimaan mukaan nuorten valinnoilla on yhä enemmän väliä. Moni asia yhteiskunnassamme muokkautuu sen perusteella, missä tehtävissä ja kenen palveluksessa nuoret sukupolvet haluavat työskennellä ja mihin he päättävät käyttää aikansa.
”Onko organisaatioilla varaa sivuuttaa nuorempien sukupolvien toiveet ja odotukset? Ei, jos ne haluavat saada riveihinsä parhaat työntekijät ja ymmärtää tulevia asiakkaitaan paremmin”, linjaa Sahimaa, joka on perehtynyt erityisesti työn merkityksellisyyden tematiikkaan. Hän on ollut mukana muun muassa YIT:n Uuden työn tila -tutkimuksen taustalla vaikuttavassa The NextGen Projectissa.
Sahimaa pitää merkityksellisyyttä tärkeänä suuntaviittana matkalla kohti vetovoimaisempia työpaikkoja. Ainoaksi johtotähdeksi ei siitäkään silti ole.
”Kärjistäen voisi sanoa, että aatteen palolla ei pitkälle pötkitä, jos perusasiat ovat persiillään. Nämä perusasiat ovat pysyneet tärkeinä jo vuosikymmeniä: mielekkäät työtehtävät, oikeudenmukainen palkka, työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino, kehitys- ja etenemismahdollisuudet sekä varmuus siitä, että työpaikka löytyy vielä huomennakin. Plus hyvät työkaverit ja yhteisö”, Sahimaa listaa.
Perusasiat houkuttelevat taloon, arvot saavat jäämään
Uuden työn tila -tutkimuksen tekijä, psykologi Samu Hannukkala on Sahimaan kanssa samoilla linjoilla.
”Ehkä yllättävintä koko tutkimuksessa oli se, että liki puolet siihen vastanneista ilmoitti antavansa päävastuun omasta urakehityksestään työnantajalle. Yleensähän millenniaalit kuvaillaan individualisteina, jotka kasvavat itse ”omaan juttuunsa”. Nyt tuo ajatus ei saanut varauksetonta tukea”, Hannukkala kertoo.
Tutkimuksen mukaan perusasiat kuten palkka, hyvät etätyömahdollisuudet, joustavat työajat ja samanhenkiset työkaverit ovat valtteja, joilla myös nuoret houkutellaan töihin.
”Kun osaaja on sitten saatu taloon, nousevat esiin asiat, joilla hänet myös pidetään talossa. Nämä asiat liittyvät tyypillisesti juuri työn merkityksellisyyteen ja arvoihin. Se, miten työnantajan arvomaailma kohtaa omat arvot ja miten arvoja eletään todeksi yrityksen arjessa, näyttää olevan nuorille tärkeämpää kuin raha, titteli tai perinteinen urapolku”, Hannukkala sanoo.
Merkityksellisen työn ja arvopohjaltaan sopivan yrityksen löytäminen ei aina ole helppoa. Moni voi joutua tekemään kompromisseja esimerkiksi ensimmäistä työpaikkaa valitessaan, jos osaamista ja kokemusta on vielä vähän tai jos taloudelliset syyt pakottavat ottamaan vastaan ensimmäisen tarjotun paikan. Lisäksi yrityksen arvoja voi olla vaikea todentaa, ennen kuin on ensin hetken aikaa työskennellyt yrityksessä.
Monet nuoret osaajat etsivätkin yhä paikkaansa työelämässä. Noin 54 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että ei ole vielä löytänyt merkityksellistä uraa.
Työn merkityksellisyys on tärkeää kaikenikäisille työntekijöille
Merkityksellisyydestä puhutaan usein samassa lauseessa millenniaalien kanssa. Hannukkalan mielestä se ei kuitenkaan tarkoita, että työn merkitys olisi ollut ihmisille yhdentekevä asia ennen nuorempien sukupolvien esiinmarssia.
”Ei työn merkitys ole pelkästään nuoria liikuttava asia. Kaikki, iästä riippumatta, haluavat tehdä merkityksellistä ja omien arvojensa mukaista työtä. Merkityksellisyys vastaa kysymykseen ”miksi töitä tehdään”. Se, miten työn merkitys koetaan ja eletään todeksi arjessa, ei katso sukupuolta tai sukupolvea”, Hannukkala pohtii.
Tilastokeskuksen työolotutkimus kertookin, että työn sisällön merkitys suomalaisille palkansaajille on kasvanut jo pitkään. Vuonna 2018 kaikista 15–67-vuotiaista palkansaajista 61 prosenttia piti työn sisältöä ehdottomasti tai jossain määrin tärkeämpänä kuin palkkaa. 25–34-vuotiaiden keskuudessa osuus oli vielä suurempi, 68 prosenttia. Tärkeimmät työtyytyväisyyttä lisäävät tekijät olivat eri ikäryhmissä samoja: tyytyväisyys kehittymismahdollisuuksiin, työtehtävien sisältöön ja ammattitaidon arvostamiseen.
Arvojen mukainen ja merkityksellinen työ on siis tärkeää kaikenikäisille työntekijöille – mutta juuri nuorten osaajien näkemysten ansiosta arvojen ja merkityksellisyyden asema työelämässä on vihdoin kunnolla oivallettu ja otettu tosissaan. Se tekee niistä organisaatioille entistäkin olennaisempia menestystekijöitä.
