Urbaani kesanto eli kaupunkitilan uusi elämä – esimerkkinä YIT:n ja Kansallisgallerian yhteistyö Vallilassa
Miten tulevaisuuden trendejä voi ennakoida? Mistä tietää, mitkä ilmiöt nousevat kuluttajien huulille parin vuoden päästä? Harva osaa vannoa varmaksi, mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – mutta toisilla on kuitenkin astetta enemmän aavistusta.
Kuluttajien pulssilla on ainakin futuristi Elina Hiltunen. Hänen juuri ilmestynyt kirjansa Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – Trendit ja ilmiöt esittelee 18 kaupan alaan vaikuttavaa kuluttajatrendiä ja 10 megatrendiä. Mutta kuinka trendit ovat löytyneet?
”Heikot signaalit ovat trendibongauksen perusta”, Hiltunen sanoo.
Matkoilla, edelläkävijöiden kanssa keskustellessa, trendiraportteja lukiessa ja sosiaalisen median ryhmiä seuratessa esiin nousee välillä toistuvasti oudonkin oloisia uusia ilmiöitä, joista trenditutkija nappaa kiinni.
”Kiinassa mieheni törmäsi ravintolaan, jossa voi mennä syömään koiransa kanssa. Vaikka ei perustaisi samalaista ruokapaikkaa, voi suomalainen toimija tarttua samaan ilmiöön esimerkiksi tarjoamalla koirahoitolapalvelua shoppailun ajaksi.”
Trendit eivät ole pelkästään kiinnostavaa triviatietoa. Kaupallisten trendien tuntemus on kuin linssi, jonka kautta omaa liiketoimintaa voi tarkastella ja kehittää. Vain mielikuvitus on rajana.
”Aikuisten leikki on nyt iso trendi. Maailmalla näkyy erilaisia tyynysotatapahtumia ja seikkailuhuoneita, mutta ilmiötä voi hyödyntää myös innovoinnin apuna. Hulluimmillaan voisi vaikka miettiä, että entä jos metroon johtaisikin liukuportaiden sijaan liukumäki.”
Kauppakeskus tarjoaa monipuolisen alustan erilaisten kuluttajatrendien hyödyntämiseen. Ensin pitää kuitenkin ottaa haltuun maailman megatrendit: kansainvälistyminen ja sen tuoma monikulttuurisuus, väestön ikääntyminen ja kestävän kehityksen vaatimukset vaikuttavat tulevaisuuteen väistämättä, ja niiden sivuuttaminen johtaa varmasti muutoksen kelkasta tippumiseen.
”Trendit kertovat nykypäivästä ja historiasta. Parhaimmillaan ne valottavat, millä ilmiöillä on potentiaalia kasvaa isoksi. Kaupallisen toimijan on helppo arvioida trendejä kysymällä itseltään, että jos kilpailija tarttuisi tähän ilmiöön, niin jäisimmekö heistä jälkeen”, Hiltunen sanoo.
Ekologisuus ja eettisyys
Ympäristötietoisuus on ollut vallalla jo pitkään, eivätkä kaupalliset toimijat voi enää jättää kestävän kehityksen vaatimuksia huomiotta. Päinvastoin, yritysten ja brändien tulee kannustaa kuluttajia ekologisuuteen. Siihen rohkaisevat esimerkiksi erilaiset korjaus-, lainaus- ja kierrätyspalvelut, esimerkiksi H&M-vaateketjun tekstiilikeräys. Tärkeää kuitenkin on että ekologisuus ja eettisyys ei jää yksittäisten tempausten tasolle. Niiden on käsitettävä koko liiketoiminta ja arvoketju. Kauppakeskuksessa on myös syytä tarkkailla energiatehokkuutta, panostaa jätehuoltoon ja miettiä rakennusratkaisuja pitkän aikavälin kannalta kestäviksi.
Digi- ja älykuluttajat
Digitaalisuus on kauppakeskukselle sekä haaste että mahdollisuus. Samaan aikaan kun kulutus digitalisoituu, kuluttajasta kerätään digitaalisessa muodossa entistä enemmän tietoa. Tulevaisuudessa kauppakeskuskokemus voidaankin personoida kuluttajatiedon perusteella. Ehkä pian on mahdollista jopa piipahtaa virtuaalilasien avulla suurkaupungin ostoskadulla tekemässä hankintoja. Digitalisaation myötä lisääntyy myös liikkuva työ, jolle kannattaa varata entistä parempia paikkoja myös kauppakeskuksissa.
Kehon ja mielen temppeli
Kun stressi elämässä ja työssä on kasvanut, ovat ihmiset alkaneet kiinnostua enemmän sekä henkisestä että fyysisestä hyvinvoinnistaan. Liikunta-alasta puhutaankin Suomessa jo reilun viiden miljardin euron liiketoimintana. Uusia tuotteita ja ratkaisuja syntyy teknologiapuolella jatkuvasti, mutta myös hidastamiseen liittyvät elämänmuutokset yleistyvät. Elämyksellisyys ja erilaiset kehon ja mielen palvelut ovat yhä tärkeämpi osa kauppakeskuksen tarjontaa.
Jokaiselle jotakin
Kuluttajien erilaiset tarpeet ovat kasvaneet ja uusia tarpeita on luotu myös markkinoijien taholta. Erilaisten elämäntapojen ja arvojen myötä asiakkaat voidaan jakaa yhä useampiin ja pienempiin segmentteihin, joiden tarpeisiin voidaan vastata kustomoinnin ja personoinnin avulla. Vaatevalikoimissa otetaan entistä enemmän huomioon asiakkaan erityistarpeet koosta ja kulttuuritaustasta lähtien. 3D-tulostuksen ja skannaavien sovituskoppien avulla voi ehkä pian saada käsiinsä täysin uniikin tuotteen, vaikka asioisi ketjuliikkeessä.
Arjen luksusta
Luksus on perinteisesti näkynyt hintalapussa, mutta nykyään se on myös tavallisen kuluttajan saatavilla. Pröystäilyä enemmän nosteessa on ylellisyys, joka pitää sisällään autenttisuuden, elämyksellisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden arvot. Lisäksi hifistely ja hybridikuluttajuus ovat nousseet termeinä ihmisten huulille. Tulevaisuuden laatutietoinen shoppailija yhdisteleekin hintavan artesaanikahvin halpaketjun elintarvikkeisiin ja kotimaisen designneuleen ketjuliikkeen aurinkolaseihin.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:
Digitalisaatio on avain asiakkaan tuntemiseen
Matkailumyynnin nousu: läpikulkuasemasta luksuslevähdyspaikaksi