Pitkäjänteisyyttä väylähankkeiden toteuttamiseen

Kun Hamina-Vaalimaa -moottoritie valmistui vuonna 2018, tuli samalla päätökseen valtava, jo 60-luvulla alkanut E18-tien rakentaminen moottoritietasoiseksi. E18:een kuuluvat Muurla-Lohja (2005–2009), Koskenkylä-Kotka (2011–2014), Haminan ohikulkutie (2011–2015) ja jo edellä mainittu Hamina-Vaalimaa (2015-2018). Hankkeista kaikki paitsi Haminan ohikulkutie tehtiin PPP-mallilla. E18 on osa eurooppalaista tiehanketta ja tärkeä väylä Turusta Vaalimaalle.

Väyläviraston rahoituksen johtava asiantuntija Seppo Toivonen kertoo, että projektirahoituksen sisältävä PPP-malli oli ainoa tapa toteuttaa massiiviset väylähankkeet.

”Suomen lupaus EU:lle oli se, että saisimme 2010-luvun loppuun mennessä E18:n valmiiksi. Näimme, että perinteisellä budjettirahoituksella emme olisi saaneet E18:aa valmiiksi moottoritietasoisena yhteysvälinä Turusta Vaalimaalle tässä aikataulussa. Lisäksi malli oli vertailussa kaikista edullisin”, Toivonen kertoo.

Toivosella on elinkaarihankkeista kokemusta, sillä hän on ollut lähes kaikissa Suomen PPP-mallilla tehtävissä väylähankkeissa mukana. Hän toivoo, että mallista tulisi pysyvä osa väylähankkeiden työkalupakkia.

”Tähän asti hankkeet ovat olleet yksittäispäätöksiä, mutta nyt toivomme, että 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma toisi pitkäjänteisyyden tekemiseen mukaan.”

Valmisteilla olevalla valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tavoitellaan koko Suomen saavutettavuuden takaamista sekä vastataan elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Siihen sisällytetään myös 12-vuotinen valtion rahoitusohjelma.

Väylähankkeiden ensimmäinen projektirahoitettu PPP-hanke, Valtatie 4 (Lahti-Järvenpää), valmistui vuonna 1997.

PPP, tienkäyttömaksut vai jotain muuta? Isojen infrahankkeiden rahoitusta olisi syytä miettiä avoimesti

Liikenneväylät

Elinkaarimalli yleistyy toimitilahankkeissa - miksi?

Seppo Toivonen, Väylävirasto: 5 vinkkiä PPP-hankkeen toteuttamiseen

1. Palveluntuottaja, kun teet tarjousta, muista tehdä se järkevästi myös oman riskienhallintasi näkökulmasta. Kokemus on osoittanut, että liian suuri riskinotto tarjoushinnassa tai toteutusaikataulussa aiheuttaa ongelmia toteutuksessa.

2. Muista vuoropuhelu sekä hankinta- että toteutusvaiheessa. Asiakasta saa myös haastaa sen suhteen, mitä hankkeessa arvostetaan ja mikä asiakastarve on. Toimitilapuolella tulee kuunnella toimitilojen käyttäjiä, väylähankkeissa asiakastarve tulee tilaajavirastolta. Asiakas myös arvostaa jatkuvaa ja selkeää raportointia: mitä on tehty ja missä mennään milloinkin.

3.  Palveluntuottajina olevien suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja kunnossapitäjien on hyvä tulla mukaan hankkeeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Väylähankkeiden sopimukset ovat usein monimutkaisia, joten palveluntuottajien on tärkeä tietää alusta asti, mihin niissä on tärkeä kiinnittää huomiota. Väylähankkeissa tällaisia asioita ovat esimerkiksi liikenteelleotto, käytettävyys, palvelutaso ja luovutuskunto. Tarjousvaiheessa liikenteen hallinnan tai kunnossapidettävyyden näkökulmat jäävät usein investointinäkökulman jalkoihin, mutta niillä voi olla ratkaiseva merkitys esimerkiksi liikenteelleottoon tai palvelutasosta perittäviin sanktioihin.

4. Isot väylähankkeet herättävät mielenkiintoa ja tunteita mediassa, kunnissa ja kansalaisissa, joten maineenhallinta ja hyvä sidosryhmäosaaminen ovat tärkeitä.

5. PPP-hankkeiden sopimukset ovat pitkiä. Esimerkiksi vuonna 2015 aloitetun Hamina-Vaalimaan kunnossapitosopimus päättyy vasta vuonna 2034. Kun osapuolet vaihtuvat ja ihmisiä tulee ja menee, on tärkeää dokumentoida kaikki mitä on tehty ja sovittu sekä perehdyttää uudet kunnolla hankkeen historiaan. Lopulta onnistuneissa hankkeissa on kyse ihmisistä ja heidän tietämyksestään.