Tietomallintajia ja drone-kartoittajia – rakennusalan uudet ammatit yhdistävät monenlaista osaamista

”Tekniikan kehitys on tuonut rakennusalalle yhä parempia kauhakuormaajia, nostureita, porajumboja ja muita tehokkaita laitteita. Monet alan työt ja prosessit eivät kuitenkaan ole kokeneet toista teollista vallankumousta – sitä, jonka Henry Ford aikanaan kehitti. Toisin sanoen työt eivät ole siirtyneet teolliselle kokoonpanolinjalle”, sanoo YIT:n Marko Väyrynen, jonka oma titteli chief enterprise architect ei ole alalle kaikkein tyypillisin.

Mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Väyrynen työskentelee YIT:n Liiketoimintateknologia-yksikössä ja kohtaa tässä roolissa monia sellaisia paikkoja, joihin alan uudet ammatit syntyvät.

”Rakennusalalla on alettu käyttää yhä enemmän esivalmistusta. Pientalopuolella se onkin jo tuttua monelle valmistalon hankkineelle. Toki esimerkiksi perustukset tehdään edelleen paikan päällä, mutta muuten isotkin rakennukset valmistetaan jatkossa useammin tehtaalla moduuleiksi, jotka pannaan työmaalla kokoon. Yksi asunto tulee kohteeseen 1–2 osassa, joissa on kodinkoneista lähtien kaikki valmiina. Työmaalla se nostetaan paikoilleen ja kytketään kiinni talotekniikkaan”, Väyrynen sanoo.

Esimerkiksi teräsrakentamisessa toimivat Väyrysen mukaan samat lainalaisuudet kuin autoalalla: robotit pystyvät tekemään vakiomuotoiset teräsrakenteet tehokkaammin kuin yksikään ihminen. On moduulirakentamisesta silti hyötyä myös tekijöille – tehtaan puolella lämpö, kosteus, valo ja työergonomia ovat yleensä optimaalisempia kuin ulkona työmaalla.

”Uskon, että Suomessa asemaansa nostaa etenkin esivalmistettu puurakentaminen. Ammattien kannalta tämä tarkoittaa, että jatkossa esimerkiksi koneistajille ja puusepille on yhä enemmän töitä rakennusalalla”, arvioi Väyrynen.

Lisää teollistumisessa tarvittavaa osaamista

Kun rakentaminen muuttuu teollisemmaksi tehdastuotannoksi, se vetää alalle lisää teollistumisessa tarvittavaa osaamista. Väyrynen nostaa esimerkiksi erilaiset tietomallisuunnittelijat.

”Heitä voi verrata vaikkapa valmistavan teollisuuden mallintajiin. Tietomalliosaajien määrä, rooli ja vaatimustaso on selvästi kasvanut, ja kasvaa edelleen. Yleisemminkin kysyntä kasvaa sellaisille kyvykkyyksille, joissa rakennusalan osaaminen yhdistyy vaikkapa digitaalisten työkalujen, logistiikan ja toimitusketjujen osaamiseen.”

Väyrysen mukaan tuotantolinjoja tulee syntymään tehtaiden lisäksi myös työmaille. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tahdistetun ja vakioidun tuotantotavan nousua. Se taas luo uusia osaamisvaateita ja ajattelutavan muutosta myös perinteisiin työmaarooleihin.

Kyberfyysiset kyvykkyydet rakentavat parempaa tilannekuvaa

Tehdastuotannon rinnalla rakennusalan ammatteja ja osaamistarpeita muovaa myös tuoreempi teollinen vallankumous: uudet kyberfyysiset ratkaisut. Konenäön, pilvilaskennan ja robotiikan kehitys on tuonut tullessaan uusia keinoja luoda työmaalle parempi tilannekuva.

”Rakennustyömaa on maan tasalla operoivalle robotille vaativa toimintaympäristö, koska sitä ei ole standardoitu eikä se ole määrämittainen. Tilannekuvan tarvitsemaa aineistoa voi kuitenkin kerätä myös esimerkiksi dronen avulla. Samalla hoituvat myös materiaali-inventaariot. Aineiston voi yhdistää siihen tietomalliin, jota mallintajat ovat tehneet”, toteaa Väyrynen.

YIT:n Infra-segmentissä työskentelevä Martti Keskinen alkoi kehittää drone-kuvausta työmaakäyttöön vuonna 2012. Kun YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät, hän siirtyi kehittämään drone-toimintaa päätoimisesti. Keskinen on pitkälti luonut YIT:n drone-konseptin, joka on nyt valmis rakentamisen järjestelmä. Sen avulla työmaan etenemisestä saadaan kuva, jonka avulla voi syventyä myös jonkin asian tarkempaan tutkimiseen, niin projektilla kuin asiakkaankin päässä.

”Työmailla droneja käytetään usein valo- ja videokuvaamiseen, mutta meillä pakettiin kuuluu muutakin. Käytämme niitä myös kartoitukseen; luomme projektista tilannekuvan 3D-mallina, ja yhdistämme prosessoinnilla valtavan määrän valokuvia ja tarkkoja sijaintitietoja. Malli on osin syrjäyttänyt myös perinteistä mittaamista”, Keskinen kertoo.

Droneja on käytetty apuna jo noin 90:ssä YIT:n infrarakentamisen projektissa ja YIT:n laajuisesti myös muussa rakentamisessa.

”Suurin käynnissä oleva projektimme on Raide-Jokeri. Se on 25 kilometriä pitkä väylä, joka halkaisee koko pääkaupunkiseudun. Siellä päätoiminen drone-kuvaajamme kartoittaa aluetta jatkuvasti. Projekti on jaettu 40 eri kuvausalueeseen, ja niitä kuvataan aina sen mukaan, missä työt edistyvät”, Keskinen sanoo.

Dataosaaminen tukee uusia palveluja

Marko Väyrysen mukaan kyber- ja fyysisten ratkaisujen yhdistäminen auttaa luomaan rakennusalan liepeille myös lisää palveluja ja niitä tukevia ammatteja.

”Jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa voidaan ottaa huomioon älyrakennuksen tarvitsemat elementit – esimerkiksi koko rakennetun ympäristön tuottaman datan voi sovittaa yhteiselle alustalle. Tesla on tuonut tietokoneen ja sensorit autoon, me voimme tuoda ne rakennukseen, jotta kumppanimme voivat tarjota uudenlaisia palveluita. Sekin vaatii uudenlaista osaamista, jossa yhdistetään rakennustekniikkaa, IT-alaa ja digitaalisen maailman luomista”, Väyrynen visioi.

Väyrynen on vahvasti mukana uuden osaamisen rakentamisessa, sillä hän on vastuussa YIT:n Digital talents trainee -ohjelmasta.

”Fakta on se, että otatpa sitten rakennusalan tai IT-alan osaajan, pohjakoulutus ei nykyisellään suoraan vastaa alan uusien ammattien luomaan tarpeeseen. Niiden osalta joudumme kouluttamaan väkeä lisää itse ja yhdessä kumppanien kanssa.”

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että alalla on edelleen pulaa myös raudankovista rakennusalan ammattilaisista.

”Näin on varmasti myös jatkossa, ei teollinen ja digitaalinen kehitys sitä tarvetta miksikään muuta. Kaikkien ei siis tarvitse olla digivelhoja, mutta eri osaamisia yhdistelevien roolien merkitys kasvaa. Ne luovat alalle uusia ammatteja sekä nyt että tulevaisuudessa.”

Katso video YIT:n drone-konseptista

Miten YIT:lle pääsee töihin?