OP Uusimaa keskittää toimintonsa Tapiolan Tuultenristiin
Kun maailma pienenee, myös matkailun määrä kasvaa. Mutta millaisin palveluin kansainväliset vieraat kannattaa kohdata?
Helsinki on vetovoimaisempi kuin koskaan. Saara Aalto, startup-pöhinä, kehittyvä ravintolakulttuuri ja lukemattomat uutisoinnit milloin onnellisimmasta, milloin turvallisimmasta paikasta asua ovat nostaneet pienen pääkaupunkimme kansainväliseen kastiin. Meillä on tutkitusti Euroopan toisiksi monipuolisin ravintolavalikoima, hyvä asiakaspalvelu ja hotelleissakin erinomainen hinta-laatusuhde. Suomalaisella matkailulla menee hyvin – vai meneekö?
”Kyllä, mutta kasvun varaa on vielä rutkasti”, sanoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.
Siitä kertovat myös tilastot: viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsingissä yöpyneiden kotimaisten matkailijoiden määrä on kasvanut 63 prosenttia ja kansainvälisten yöpyjien määrä 25 prosenttia. Helsingin matkailusäätiön arvion mukaan Helsinkiin suuntautuvalla matkailulla onkin potentiaalia peräti kaksinkertaistua.
Kolme kasvun tekijää
Mitä kasvuun sitten tarvitaan? Ainakin tilaa, palveluja ja hyviä yhteyksiä.
”Matkailu on ennen kaikkea kapasiteetti- ja saavutettavuusbisnestä”, sanoo Aalto.
Saavutettavuus alkaa olla jo mallillaan. Finnairin yhteydet Aasiaan ovat parantuneet, ja Helsinki-Vantaalla Aasian-reittien matkaajien määrä on kasvanut viime vuodesta noin 20 prosenttia. Kapasiteetin suhteen tilanne puolestaan on toinen: European Cities Marketing Benchmarking 2017 -raportin mukaan helsinkiläisten hotellien käyttöaste on ympäri vuoden 70 prosenttia, eli todella korkea. Jos tavoitellaan kasvua, tarvitaan uusille matkailijoille myös lisää majapaikkoja.
”Hotellin rakentaminen Triplaan on siksi tosi hyvä juttu”, Aalto sanoo. Lisäksi Aallon mukaan tarvitaan matkailijoille suunnattuja, hyvin tuotteistettuja palveluja ja tekemistä. Parhaimmillaan ne kumpuavat asioista, joista Suomi on jo valmiiksi tunnettu. Tällaista tekemistä esittelee jo nyt Helsingin kaupungin uusi MyHelsinki-digipalvelu.
”Luonto kiinnostaa maailmalla – voisimmeko järjestää sieniretkiä tai pyöräkierroksia? Kapellimestarimme ovat maailmankuuluja – ehkä heidän suosionsa vetää ihmisiä Triplan musiikkimuseoon”, Aalto sanoo.
Pitkän historian sijaan Helsingin valtti onkin Aallon mukaan sen eteenpäin katsova syke. Kaupungissa tapahtuu nyt enemmän kuin koskaan, ja urbaanin ympäristön ja luonnon yhdistelmä on kansainvälisesti kiehtova.
Matkailijan monet roolit
Matkailu on merkittävä elinkeino – se tuo vientiin rinnastettavaa tuloa Suomeen lähes neljä miljardia euroa. Jotta matkailijoiden kulutusvoima saadaan valjastettua suomalaisten yritysten käyttöön, on tärkeää tietää, ketä tavoitellaan.
“Perinteinen segmenttiajattelu alkaa olla vanhanaikaista, mutta karkeasti voisi sanoa, että puolet Suomeen suuntautuvasta matkailusta on työperäistä ja puolet vapaa-ajan matkailua”, Aalto sanoo
Usein roolit myös limittyvät: kongressimatkailija saattaa jäädä viettämään viikonloppua kaupunkiin tai investori haistella sijoituskohteita lomamatkallakin. Kulttuurin perässä reissataan niin perheenä kuin sinkkunakin. Myös vallalla oleva omatoimimatkailun trendi vaikuttaa – kun matkan suunnittelee alusta asti itse, on erilaiset roolit entistä helpompi yhdistää.
Tripla pyrkiikin tarjoamaan matkailijoille tukikohdan, joka yhdistää eri toiminnot ja palvelut helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.
”Mall of Triplan sijainti on ihanteellinen matkailijoita ajatellen. Meiltä löytyy niin hotelli, shoppailumahdollisuuksia, ravintolavalikoimaa kuin kulttuuritekemistäkin. Lähialueen palvelut Messukeskuksesta Hartwall-areenaan ja Linnanmäkeen täydentävät kokonaisuutta – puhumattakaan siitä, kuinka hyvät yhteydet Triplasta on sekä lentokentälle että keskustaan”, Triplan kaupallinen kehitysjohtaja Pirjo Aalto kertoo.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä jutut:
Matkailumyynnin nousu: läpikulkuasemasta levähdyspaikaksi
