Arjen ympäristötekojen tulee olla asukkaalle helppoja
Tieto käy ilmi YIT:n teettämästä kyselytutkimuksesta*. Huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut. Vain alle puolet kokee kuitenkin hallitsevansa asumiseen liittyviä ympäristöasioita...
Mitä pitää tai ylipäätään voi tehdä, jos osakas jättää yhtiövastikkeen maksamatta? YIT:n lakiasiantuntija vastaa yleisimpiin kysymyksiin.
Mikäli taloyhtiön osakas jättää yhtiövastikkeen toistuvasti maksamatta, tilanteeseen kannattaa reagoida mahdollisimman pian. Paljon on kuitenkin tehtävissä, jotta maksamattomat yhtiövastikkeet eivät pääsisi kasaantumaan.
Asunto-osakeyhtiölakiin perustuvia keinoja on kolme:
Yhtiövastike saattaa jäädä maksamatta myös epähuomiossa, joten aivan ensimmäiseksi osakasta tulee muistuttaa maksukehotuksella. Mikäli maksamaton yhtiövastike ei kehotuksesta huolimatta tule hoidetuksi, isännöitsijän tulee ottaa yhteyttä osakkaaseen ja sopia tarvittavista maksujärjestelystä.
Jos maksukehotus tai erilaiset maksujärjestelytkään eivät auta ja osakkaalle kertyy maksamattomia vastikerästejä vähintään kahdelta tai kolmelta kuukaudelta, osakkaalle annetaan kirjallinen varoitus. Taloyhtiön hallituksen allekirjoittamassa varoituksessa kerrotaan, minkälaisiin toimenpiteisiin taloyhtiö ryhtyy, mikäli osakas ei huolehdi maksamatta jääneistä yhtiövastikkeista.
Jos osakas ei varoituksenkaan jälkeen maksa vastikerästejä, hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen, joka puolestaan päättää huoneiston hallintaanotosta. Hallintaanotto tarkoittaa sitä, että taloyhtiö ottaa huoneiston hallintaansa, vuokraa sen ja kattaa vastikerästit ja muut aiheutuneet kulut saamillaan vuokratuloilla. Taloyhtiö voi pitää huoneistoa hallinnassaan, kunnes vastikerästit on saatu suoritettua tai enintään kolme vuotta. Hallintaanottopäätös on mahdollista uusia kolmen vuoden kuluttua.
Yhtiövastikkeella katetaan taloyhtiön erilaisia kuluja. Maksamattomat yhtiövastikkeet saattavat kasaantuessaan aiheuttaa sen, ettei yhtiöllä ole riittävästi rahaa pakollisiin menoihin. Silloin rästiin jääneiden yhtiövastikkeiden aiheuttamaa vajetta saatetaan joutua paikkaamaan joko yhtiövastiketta korottamalla tai väliaikaisilla lainoilla. Vastikerästeihin kannattaakin puuttua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, jotta muut osakkaat eivät joudu maksamaan taloyhtiölle aiheutuvaa vajetta.
Uuden taloyhtiön lainassa on yleensä lyhennysvapaita vuosia. Kun lyhennysvapaa loppuu, pääomavastikkeen suuruus kasvaa. Mitä jos joku ei pystykään maksamaan pääomavastiketta sitten, kun se on täysimääräinen? Tutustu vastiketermeihin.
YIT Kodin omistajien turvana on pääomavastikevakuus. Jos joku osakkaista jättää pääomavastikkeita maksamatta, voidaan vakuudella kattaa kertyneitä rästejä. Vakuus on siis tehokas lisäturva muiden keinojen lisäksi.
Jos asuntoon kohdistuvaa yhtiölainaosuutta on enemmän kuin 50 prosenttia asunnon alkuperäisestä, rakennusaikaisesta yhtiölainaosuudesta, asunnon omistaja maksaa taloyhtiön tilille 3–4 kuukauden pääomavastikkeita vastaavan summan. Tämä summa toimii tarvittaessa maksamattomien pääomavastikkeiden vakuutena.
Jos osakas ei maksukehotuksista huolimatta maksa erääntyneitä pääomavastikkeita, taloyhtiö voi siis käyttää pääomavastikevakuutta maksurästien kattamiseen. On kuitenkin hyvä huomata, että pääomavastikevakuutta ei voi käyttää maksamattomiin hoito- tai vuokratonttivastikkeisiin.
Taloyhtiölainan lyhennysvapaan aikana pääomavastikevakuus vastaa asuntoon kohdistuvan lainaosuuden 3–4 kuukauden korkokuluja. Lyhennysvapaan päätyttyä pääomavastikevakuus korotetaan vastaamaan 3–4 kuukauden lyhennys- ja korkokuluja.
Pääomavastikevakuus on kirjattu asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen, jonka YIT on laatinut asunto-osakeyhtiötä perustaessaan. Isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus päättävät pääomavastikevakuuden korottamisesta ja palauttamisesta osakkaalle yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Jätä yhteystietosi, niin saat ajantasaista tietoa sinua kiinnostavista asuinalueista ja uusista kodeista.