Tyhjä pesä, täysi elämä – miten elämä muuttuu lasten itsenäistyttyä

Muutoksia elämään ja asumiseen

Kartoitimme tutkimuksessa vanhempien suhtautumista tyhjään pesään. Kyselyyn vastasi tuhat 35–75-vuotiasta suomalaista, joiden lapset olivat 13-vuotiaita tai sitä vanhempia. Vastaajista 69 % oli jo kokenut lasten poismuuton ja 31 prosentilla vähintään yksi lapsi asuu vielä kotona. 
 
Moni vastaaja pelkää etukäteen kodin hiljentymistä, mutta lasten poismuutto tuokin mukanaan myös positiivisia asioita kuten lisää omaa aikaa ja paremman suhteen lapsiin. Etukäteen suunnitelluista asumisen muutoksista yleisimpiä ovat kodin vaihto pienempään ja remontti.

Aluksi tunsin yksinäisyyttä, kunnes tajusin, etteivät he ole elämästäni kadonneet minnekään.

Video: Testipesässä pääsee simuloimaan elämää lasten poismuuton jälkeen

Kutsuimme Porvoossa asuvat neljän lapsen vanhemmat, Tiian ja Jussin, YIT:n Testipesään kokeilemaan, miltä elämä maistuu sen jälkeen, kun lapset ovat itsenäistyneet. Katso videolta, miten Tiia ja Jussi pärjäsivät Testipesässä.

Vanhemmat pelkäävät tyhjän pesän syndroomaa

Vaikka teinit ovat sotkuisia ja kotona keskustelua herättävät etenkin kotityöt (46 %), niin se ei vaikuta juurikaan häiritsevän äitejä ja isiä. Suomalaisvanhemmista 38 % pelkää kärsivänsä tyhjän pesän syndroomasta sitten, kun lapset muuttavat pois kotoa – eli tuntevansa surua, yksinäisyyttä, nostalgiaa tai epävarmuutta tulevasta.

Kyselyyn vastanneet vanhemmat tuntuvat olevan melko tyytyväisiä elämäänsä teinien kanssa. Vain 18 % arveli elämänsä muuttuvan selvästi tai jokseenkin parempaan lasten itsenäistymisen myötä.

Tykkään viettää aikaa lasteni kanssa! Parasta elämää on yhdessä puuhastelu tavallisten asioiden parissa. On ihanaa, kun talossa on elämää ja juttuseuraa...

Yli puolet suunnittelee asumisen muutoksia etukäteen

Siitä huolimatta, että ikävä lasten muutettua pois mietityttää, jopa 58 % vanhemmista suunnittelee etukäteen jotain muutosta asumiseensa. Vanhemmat aikovat esimerkiksi vaihtaa kodin pienempään (32 %) tai remontoida nykyistä kotia (19 %).

Suomalaiset vanhemmat tuntuvat siis suhtautuvan lasten poismuuttoon käytännönläheisesti ja osaavat ennakoida asumistarpeiden muutosta.

Vaihdan ainakin huonejärjestystä niin, että saan itselleni järkevän makuuhuoneen. Jossain vaiheessa ehkä vaihdan pienempään asuntoon.

  ETSI MYYTÄVIÄ ASUNTOJA  

Suhde lapsiin paranee ja unelmatkin toteutuvat 

Miten elämä sitten todellisuudessa muuttuu, kun lapset ovat itsenäistyneet ja pesä on tyhjä? Kyselyymme osallistuneista tyhjän pesän vanhemmista 74 % raportoi oman ajan lisääntyneen ja taloudellisen tilanteen kohentuneen (46 %). Upea uutinen on myös, että jopa 41 % kokee suhteen omiin lapsiin parantuneen.
 
Lisäksi noin joka neljäs on aloittanut uuden harrastuksen, ja sama määrä tunsi parisuhteensa parantuneen. Pitkäaikaisen unelmansa kertoo toteuttaneensa 20 % vanhemmista.

Huolta, ylpeyttä ja nopeita muutoksia asumiseen

Vaikka ainoastaan neljäsosa lasten poismuuton kokeneista vanhemmista kertoi kärsineensä tyhjän pesän syndroomasta, monet kuvasivat lasten poismuuton tuoneen aluksi tyhjyyden ja yksinäisyyden tunteita.
 
Vastauksista välittyi kuva, että ajan kuluessa vanhemmat alkoivat nauttia uuden elämäntilanteen mahdollisuuksista. Vanhemmuuden ristiriitaiset tunteet kuitenkin pysyivät kuten huoli sekä toisaalta ylpeys ja ilo lasten pärjäämisestä.

Oma vapaus, mutta pieni huoli lasten pärjäämisestä.

Jäin kaipaamaan, mutta olen ylpeä lapsen menestyksestä.

Mielenkiintoista on, että yli puolet vanhemmista (63 %) teki muutoksia asumiseensa jo kahden vuoden sisällä lasten muutettua pois kotoa ja jopa 77 % oli tehnyt joitain asumismuutoksia, kun pesän tyhjentymisestä oli kulunut enintään viisi vuotta. Vaikuttaa siis siltä, että suomalaisvanhemmat eivät museoi lastenhuoneita, vaan suhtautuvat käytännönläheisesti uusiin asumistarpeisiinsa.

Rohkeasti kohti omannäköistä elämää 

Moni kyselyyn vastannut kertoo, että vapautuneen ajan käyttäminen itselle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin tekee  onnelliseksi. Jotkut tyhjentyneen pesän vanhemmat ovat aloittaneet vapaaehtoistyön, nauttivat pidempään nukkumisesta tai moottoripyöräreissuista. Toisille taas mökki, oma uusi koti tai parantunut parisuhde tuo onnea – eivätkä lapsetkaan ole minnekään kadonneet, vaikka eivät saman katon alla asukaan.

Aikaa enemmän itselle ja parisuhteelle sekä helpotusta kotitaloustöihin, samalla kiitollisuutta, että on saanut lapsia.

Tutkimustulosten perusteella uskallamme väittää, että vaikka lasten pesästä lento tarkoittaakin yhden elämänvaiheen loppua, tyhjää pesää voi seurata täysi elämä!